sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Syystuulia

Tänään on tuuli tuivertanut nurkissa, villasukille on käyttöä.
Kivasti kerääntyy satoa Heinälatoon.
Nuoremmalle pojalle pistelin ihan perussukat kokoa 38, kasvunvaralla. Joustinvarsi ja sileä jalkaterä. Toisen sukan lanka oli kuin sähköiskun saanut, purin yhden tekeleeni ja käytin langan sukkiin.
Laitoin sukan pingottimen päälle, sumutin vettä päälle ja vot, niin on silleetä pintaa. Toinen sukka olikin käypä sellasenaan.
Langan olen tilannut Rellanasta. Jubiläumsgarn Flotte socke, 4 fach colori (4417).
Lanka on paljon ohuempaa, kuin aiemmat Rellanan lankani. Puikottelin nämä 2. 5 mm bambuilla.
Langan väristä pitää sanoa sen verran, että en yleensä pidä sinisistä väreistä. Mutta tässä väriyhdistelmässä on jotain, mikä saa minun värisilmäni ihastelemaan kaikkien värien yhteensopivuutta.
Toinen sukkapari kuvattiin tyttären jaloissa, mutta sukat lähtevät kiitokseksi toisaalle meille suoritetusta palveluksesta. Nutkin -sukkien malli on kivaa neulottavaa. Lankavalintani vain oli hiukan väärä, kuvio ei näy kunnolla.
Lanka ONline Linie 3 , sunset color (835). Muistaakseni messuostos Pirkkahallin käsityömessuilta.Ja puikot 2.5 mm.
Näiden sukkien myötä kuukauden sukkasaldoni on 8 paria jalanlämmittimiä.

perjantai 26. syyskuuta 2008

Piu paut syksyn pimeille

Syksyn pimeneviin päiviin ei tarvitse pukeutua tummiin vaatteisiin.
Neulottu on ja paljon. Jos lasketaan, että jokaista kuvassa näkyvää vaatetta ja asustetta tein kaksi kertaa. Tein taas ja purkasin.
Halusin itselleni viitan, mutten tiedä missä ja milloin sitä tarvitsen. Halusin vain. Lanka on ostettu kesälomamatkalta Joensuusta, Novitan syksy / 08 viittatakin malli mielessäni.
Malli on kaunis, mallikuviosta en pitänyt lainkaan.
Miten pukea päällensä poolokauluksellinen viitta, jos sen kauniisti haluat päällesi? No, ei ainakaan pujottamalla. Omaan viittaani tein kaksirivisen nappilistan. Napit tulivat yläosaan, ei koko pituuteen.
Pidän aina oikein neuleesta ja se sopi kuvioksi nappilistoihin ja kaulukseen.
Kaulus on toispuoleinen, toisen nappilistan päältä päättelin silmukat ja neuloin kaulukseen tarpeeksi korkeutta.
Palmikoita piti saada paljon lisää ja ne laitoin kiertämään aina päin yhteen toisiinsa nähden.
Takakappaleeseen tein myös kaksi palmikkoriviä ja kavennukset tein työssä ohjeen mukaan joka 6. krs, mutta ne tulikin kuvion takia eri kohtiin.
Yläosan kavennukset olen tehnyt sovittamalla keskeneräistä työtä päälläni useasti.
Lankaa olin ostanut 900 gr ja se meni kaikki.
Mambo -lanka ( väri 505) oli ensikokemuksena aivan älyttömän raskasta neuloa. Kun jouduin purkamaan toistamiseen työtäni, vaihdoin samalla 10 mm puikot neuleeseen. Aloitin 8 mm. Isommilla puikoilla sain ihanan kuohkeaa pintaa ja työn edetessä ihastuin lankaan aina vain enemmän.
Viimeistelin työn laittamalla viitan pyykkikoneeseen huuhteluainekylpyyn ja kevyeen linkoukseen. Nostin työn kuivumaan telineelle ja annoin kuvioiden aueta työn kuivuessa. En höyryttänyt lainkaan.
Tämän viitan päälle sopii mainiosti aiemmin virkkaamani huivi. Kiinnitin viitan taakse, kauluksen alle kaksi nappia joihin pujotin huivini kiinni. Näin se kulkee matkassani mukana, ilman huolen häivää.
Tuon väskyn olen päivittänyt aiemmin tänä vuonna. Löytyy virkkauksista.
Kun minulla on niin ihana viitta, vaatii se asusteikseen jotain yhtä kaunista. Uusimmasta Modasta 5 / 08, 12 ihastuin heti lehden ilmestyttyä rannekkeisiin. Langaksi otin Sublime cashmere merino dk -langan, väri 11, lila.
Minulla oli kaapissa tuota väriä kaksi kerää à 50 gr kerä.
Neuloin rannekkeen/ kerä. No, hiukan jäi jämiä. Silmukkamäärän otin ohjeesta, ja peukun jälkeen jatkoin neuletta, jotta peittyy hiukan sormetkin.
Niin ja nämäkin piti neuloa kahdesti, kun tein ensimmäisellä kertaan tuon ranten päällä olevan kuvion väärin.
Puikot 2, 5 mm.
Pikkuisen lisäilin työhön helmiä ja nypin heteitä lasikukkaseen. Lanka on kyllä suloisen pehmeätä.
Olisin voinut päivittää nämä asut jo viikolla, mutta laatikostani löytyi vielä kaksi kerää ihanaa tummanpunaista Sublimen cashmere merino silk aran -lankaa ( väri 17 ). Täytyyhän minulla olla baskerikin, että voisin mennä torille...
Kahdesta kerästä saa hyvän kokoisen vaustin, kunhan aloittaa kavennukset tarpeeksi ajoissa ja jättää välikerrokset pois. Ohjeen otin tuosta samaisesta uudesta Modasta, malli 21.
Tähän ompelin koristeeksi ison napin ja helmiä.

torstai 25. syyskuuta 2008

Nice Blog

Kävin nappaamassa Tilkut & Kudelmat -blogista tämän laiskanpullean Karvisen. Kiitos!
Kauniin sanoin Päivi jakoi nämä huomoinosoitukset eteenpäin. On mukava, jos blogini tuottaa iloa muillekkin. Minulle tästä on tullut jonkinlainen muistikirja, josta tarkistan valmistuneen työn, ohjeen ja materiaalikulun, päivitän tärkeitä tapahtumia ja tunteita.

Säännöt:
1. Anna tämä plakaatti 4 ihmiselle ja linkitä heidän bloginsa samaan postaukseen plakaatin kanssa.

2. Ilmoita heidän blogiinsa kommentoimalla yms.


Laitan tämän eteenpäin kolmelle blogille, joita luen mielelläni

1. Sitä sun tätä askaretta, mahtavia pajutöitä.

2. Möhönasu, paljon kivoja töitä ja hurmaava Väiski.

3. Eijan Kudontaputiikki
, kauniita kudottuja tekstiileitä.

tiistai 23. syyskuuta 2008

Löytyi savesta

Sytytin kynttilän ja toisenkin. Valoa kauniiseen veren punaamaan syyspäivään. Sanat ovat vähissä, kummastusta, kauhistusta ja epätoivoa.
Kuvailin viime talvena tekemiäni keramiikaenkeleitä. Molemmat kolhoja, mutta mukavalla tavalla niin krouveja.
Koskaan ei tiedä, mitä uunista ulos tulee. Tai oikeastaan, mitä savesta löytyykään.
Nämä eivät kovalla tuulella sovi poltettaviksi ilman kunnollista tuulisuojaa, mutta tänään onkin hyvin tyyni ilma.

Pääsin heti keramiikkakurssin alussa lasittamaan keväällä kesken jääneet amppeliruukut. Opiston uuni alkoi keväällä oikuttelemaan, eikä sitten saatukkaan kaikkia keskeneräisiä töitämme valmistettua loppuun. Raakapolttoa odotti monen opiskelijan työ ja heti perään lasituspolttoa.
Tein neljä erilaista ruukkua amppelikasveja varten aidanteellemme. Ne kasvihuoneelta tulevat muoviruukut ovat hiukan tylsiä.
Näissä ruukuissa on eri savea, mutta sama lasite. Saven erilaisuus saa lasitteen muuttumaan poltossa. Pidän molemmista sävyistä. En laittanut näihin ruukkuihin ketjuja paikoilleen, vaan laitoin miähen tuomat Callunat ja kuvasin ne aidanteen hyllyllä.
Toisten ruukkujen kuvat löytyvät keramiikka -kategoriasta.
Syksyn kurssiopinnot ovat päässeet hyvään vauhtiin. Uusia töitä valmistuu joka kerta. Enemmän on suunnitelmia, kuin ehtii toteuttamaan yhtenä iltana viikossa.

Pitäkää huolta toisistanne.

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Monikäyttöiset korit

Sain viimeisteltyä tämän työn ompelemalla virkattuihin koreihin puuvillaiset vuorit.
Ostin Novitan naisten, keväällä / 07, lankamatkalla Tapion kauppaan puolen kilon kartion moppilankaa. Silloin suunnittelin siitä tekeväni kassin. Kassia ei tullut, mutta säilytykseen sopivia koreja tuli kaksin kappalein.
Molempiin koreihin ompelin ohuen vanun pohjakankaiden väliin. Pitää pohjaa tönäkämmin pystyssä.
Pienempi kori on kooltaan 17 cm halk. 15 cm kork.
Ja isompi, koristereunainen, 22 cm halk., 13 cm kork.
4 mm virkkauskoukulla napakoita ks :ta.
Korit sopisivat hyvin myös vessan pulloille ja purkeille.
Mutta luulen, että otan nämä jatkuvaan käyttööni käsityötarpeilleni. Näihin uppoaa hyvin neulat ja puikot, sakset ja mitat. Eikä lankakerä pyöri ympäri lattiaa virkatessakaan, kun koriin saa isommankin kerän sopimaan.

lauantai 20. syyskuuta 2008

Mahdotonta hamstraamista

Tulevaan talveen pitää varustautua kaikin tavoin. Meillä se on tarkoittanut siivoamista, järjestelyä ja suunnittelua. Kesällä tyhjennetystä vanhan tätimme asunnosta ajettiin kaikki tavarat meille ja sisareni kotiin. Aina välillä on järjestelty ja etsitty käypää tavaraa parempaan paikkaan, mutta nyt talven tuloa odotellessa oli sitten pakko panostaa kunnolliseen siisteyteen, jotta ulkorakennustamme voidaan käyttää muuhunkin tarkoitukseen, kuin sekalaisena varastona.
Muuttopäivänä nuorimmaisemme teippasi tädin kaikki ompelulaatikot kiinni ja olin sitä mieltä, etten ainakaan vielä halua avata näitä ovia. Eipä tuo tätimme taida enään paljon ommella, vaikka aina kun käymme häntä vanhainkodilla katsomassa, olen luvannut viedä välillä sukakutimen tai pienen korjausompeluksen. Minulle ne korjaamiset on kuitenkin jääneet ja uusien sukkien neulomiset.
Kaappien ja laatikostojen tyhjääminen aloitettiin keräämällä kaikki käypä tavara lastemme kylpyvatiin. Tänään olen tehnyt tarkempaa lajittelua ja kerännyt napit ja neulat omiin astioihini.
Tämänpäiväisen nappilajittelun jälkeen minulla on melkoinen valikoima nappeja, 7 ltr. Olen sitä astiaa täyttänyt omin napein,saaduin ja löydetyin kappalein. Kyllä pitäisi jonkinmoiset aina löytyä.

Ompelulankojen kohdalla pääsi kyllä paha sana, ei voi mitään! Rullia vaikka kuinka paljon, mutta miksi ne on pieninä pätkinä ja niin monta avaamatonta samaa väriä?
Ompelijana ikänsä työskennellyt täti on ollut hamsteri koko ikänsä. Suurimman ilon aiheen näiden kaikkien lankojen keräilyn kanssa koin löytäessäni vanhoja puisia lankarullia. Ne keräilin eri astiaan. Ja jatkan sukumme tapaa keräillä kaikki talteen! Seuraavat saavat sitten pitää samanlaista pirstinkiä kuin minä pidin.
Ompelukone ja saumuri oli kannettu jo muuttopäivänä sisälle, mutta kaikki koneneulat ja tarvikkeet olivat eripaikassa. Koneita ei sisareni halunnut itselleen, joten ne jäivät minun hoitooni. Ja tarvittaessa voin käyttääkin niitä.
Nyt vain on herännyt pieni kytevä ajatus, pitäisikö minun tosissaan aloittaa ompeleminen? Miten minä muuten saan tuota mahdottoman suurta ompeluvarastoa tyhjenemään? Tilkkutyöt olisi ainakin kiinostavia tehdä.
Osan kaikista vinonauhoista ja pitseistä olen jo keräillyt rasioihini, mutta aina löytyy jokunen pussukka, minkä sisältö on pienoinen arvoitus.


torstai 18. syyskuuta 2008

Tänään keittiössä

Keittiöongelma vai ongelmakeittiö? Hmm?
Kun tarpeeksi kauan miettii ja katselee ympärilleen, niin alkaa näkemään kaikessa jotain huonosti. Omassa keittiössään sitä on huomannut monta parantamisen kohdetta kauan sitten. Tällä keittiöllä sitä on vietetty monta arkea ja paljon juhlia. Tämä on sellainen läpikulkupaikka, kun pirtille pääsee kahdesta suunnasta. Ihan kuin välillä olisi keskellä pahinta ruuhka -aikaa yrittäessään tehdä jotain.
Pientä piristystä sain valmiiksi tämän hetken kammonnan kohteelleni, puulieden liesikuvun reunalle. En sitten yhtään tykkää tuosta massiivisesta kuvusta, jonka on pakko olla lieden päällä. Sen voisi vaihtaa pienempään, mutta. Harvemmin käytän puuliettä, korkeintaan sähkökatkojen aikana. Tuntuu turhalta rahan käytöltä vaihtaa muutamaa käyttökertaa varten uutta liesikupua. Joten koristelin vanhan kuvun ja hetken taas siedän pidempään tuota peltikasaa.
Pitsin malli on Kauneimmat Käsityöt -lehdestä 1 / 92, 2. Lanka on Lidln virkkauslankaa. Pitsin mitat korkeus 15 / 23 cm ja pituutta 80 cm. Taustalle ompelin pellavasta pienen pussin, jonka pujotin reunan päälle. Napit ompelin pellavaan, saan helposti nypittyä pitsin pesuun.

Keittiöstämme löytyy lisää pitsiä. Vanha renginkaappi on mukikaappina. Hyllyt olen peitellyt pitsiliinoin. Vanhoissa Arabian pytyissä säilytän kananmunia ja teepusseja.
Hyllyn päällä olevan kukkalaitteen olen teettänyt työkaverini vaimolla, joka tekee pääasiassa kuivakukka -asetelmia tauluiksi morsiuskimpuista.
Ikkunoita keittiössämme on kaksi, kolmas on kodinhoitohuone. Kun suunnittelen verhoja keittiöön, kuuluu siihen mukaan myös kodinhoitohuone. Tällä hetkellä verhoina on yli 20 -vuotta sitten virkkaamani pitsiverhot kalalangasta. Nämä olen värjäillyt joskus, koska luonnonvalkoinen kalalanka ei kuulu minun värikarttaani.
Otin kesän ulkoilleet lehtikaktukseni jo sisälle mullanvaihdon jälkeen. Pihalla kasvihuoneen päädyssä on mukavampi vaihdella multia, kuin pirtillä.
Samalla kertaa vaihdoin orkideoidenkin "hakkeet".

tiistai 16. syyskuuta 2008

Koiramaista

Tästä päivityksestä tuleekin ihan koiramainen juttu. Sisareni viettää tänään syntymäpäiväänsä, aika iso luku jo mittarissa. Tein hänelle viikonloppuna lahjaksi lasityön, saksanpaimenkoira.
Monta kertaa ääneen jupisin, että olisi ollut helpompi tehdä valkoinen villakoira tai olisimpa muistanut ostaa sen valkoinen maalitussi, kun piirsin mustaan lasiin tummalla värillä. Onneksi palaset eivät pahemmin leikkaantuneet ohi piirretyn viivan, ei tullut paljon ylimääräistä hiottavaa. Tämän työn patinoin lopuksi kuparipatinalla.
Mallin olen saanut lasityökaverilta, joka on sakemannien kasvattaja.
Isompaa koirakuumetta ei meillä ole kukaan ääneen puhunut, mutta kyllä sellaisen äkkiä saa innostettua kehenkä vaan tuotuaan näytille jotain näin pientä ja pehmoista. Tämä tyttö on Elli. Ikää sen luovutusiän verran ja energiaa. Sitä on paljon pakattu pieneen pakettiin! Pienet tassut vie nopeasti joka paikkaan, vaikka pää ei aina tiedä missä mennään. Uteliaisuutta on paljon.
Monen koiran taloudessa pentu saa hetken aikaa kaiken huomion. Tai se kerjää huomiota puremalla kaiken lattialle unohtuneen.
Jotenkin minusta tuntuu, että edelleenkään meille ei tule pentua, vaikka kuinka ihania ne olisi. Käydään vaan useammin kylässä lähellä asuvalla sisarellani tai kutsutaan meille kylään.

Sisarellani on toinenkin narttu, Emma. Kolmatta vuotta käyvä ihanan tumma narttu. Tuntui alkuunsa kovin pieneltä, kun meillä on yleensä ollut vain uroksia, jotka ovat olleet säkäkorkeudeltaan tosi isoja. Uhkeita uroksia.

Kolmaskin koira löytyy, Roni. Tämä uroskoira on sijoituksessa, ei mitenkään innokkaasti asettunu kuvattavaksi. Yleensäkkin tuo "roikottaa" itseään, paitsi ruokailukutsun kuultuaan.
Siinä riittää ulkona juoksutettavia yhdelle ihmiselle.
Arvakaa, onko ulko -ovella ruuhkaa, jos ehdit pihaan saakka kenenkään nelijalkaisen kuulematta?

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Pyöreä muoto

Ensinnä, kiitos lapseni.
Ottamistani valokuvista sain blogiini vanhemman pojan tekemän uuden kuvan, vanha kuvakin oli hänen tekemä. Monesta kuvasta yhdistelty yksi, joka kertoo paljon.

Tänä viikonloppuna on valmistunut taas kaikenlaista - muoto on pyöreä. Sisääntulokuisti on saanut syksyistä ilmettä, ihan kaikkia kesäkukkia en vieläkään heittänyt pois. Uutta ruukuntäytettä tein sammalpalloista. Sammalta löytyy ihan läheltä, en kerännyt tarvettani enempää, lisää saa niin helposti haettua.
Kynttilöitä on jo kiva poltella ulkolyhdyissä, valoköynnökset saa odotella vielä myöhempää syksyä.
Pihlajanmarjoja suunnittelin pakastaa talvea varten. Saisi tehtyä jouluisia koristeluja pihalle. Marjat olisivat nyt parhaimmillaan säilytykseen ja niitä on paljon. Muutaman oksan taitoin pihapihjajasta pieneen maitotonkkaan. Samalla sain kevennettyä riippapihlajan taakkaa, oksat painuivat maahan saakka.
Tästä huvimajan ympäryksen siivouksesta olen mielissäni. Työ tehtiin viikko sitten, pyörittiin ympyrää huvimajan ulkopuolella ja samalla nostettiin kaikki majaa ympäröineet kivet pois. Nypittiin rikkaruohot, kantattiin nurmen reunus suoraksi ja ladottiin kivet paikoilleen. Hommaan meni kolmelta aikaa tunnin verran, yksin olisin tehnyt sitä paljon kauemmin. Työn jälkeen kiertelin huvimajaa ympäri, ihailin siistiä jälkeä ja toivoin tämän näyn säilyvän monta vuotta.

Melkein joka kevät laitan koristekaalin siemeniä pari pussillista kasvamaan. Kesällä kylmien öiden jälkeen istutan taimet pihalle ja näin kasvi saa lihavoitua pitkän kasvukauden aikana omiin isoihin mittoihinsa.
Ihan aina ne kasvit ei syksyä näe, ne kun kuuluvat ristihuulien ruokavalioon ja häviävät melko nopeasti parempiin suihin.
Tänä kesänä, kiitos runsaiden vesisateiden, kasvit ovat isoja. Valkoiset ovat kuin pitsiä. Käyn välillä kädellä sipaisemassa pintaa, siinä on ihana kasvi kosketeltavaksi.

Pyöreä muoto löytyy tästäkin, isosta mehiläispesästä.
Omassa kotimuseossamme on monta hyvää pesäntekopaikkaa, mutta olisihan mehiläiset nyt muuallekkin pesänsä voineet tehdä. Museolle kun olisi kiva mennä välillä penkomaan jotain uusia ideoitaan varten. Nyt sinne joutuu tekemään hyökkäyksen suojavarusteineen. Minulla, allergisella, ei ole mitään asiaa koko paikkaan.

Päiväpostinkantajallekkin silmäniloa. Maitolaituriltakin löytyy sammalpallo, sekä piikkipalloja.

perjantai 12. syyskuuta 2008

Rullareunoja

Innostus sukanneulontaan on päällä ja valmista syntyy. Neuloin Novitan Nalle Coloreista sukat 3 -vuotiaille kaksosille. Hyödynsin kirjavien lankakerien loput näihin sukkiin lisäten valkoista piristeeksi reunoihin.
Päällekkäiset rullareunat antavat kivan lisän muutoin tavalliseen sukkaan.
Langasta muodostui kivoja kuvioita hiukan raidottuen.
Tiimalasikantapää alkaa sujumaan jo ulkomuistista, jos ei ihan yömyöhällä seuraa samalla jotain jännäriä ja neulo ihan omiaan ;)
Valkoiset sukat.
Isommat näistä menee kolmivuotiaalle ja pienemmät noin vuoden ikäiselle.
Isompiin sukkiin riitti vielä varren raidoitukset punaisesta Colorista ja pikkuruisiin sukkien rullareunoihin.
Nämäkin sukat on mukana sukkasadossa.

torstai 11. syyskuuta 2008

Nimpparikalloo

Nuorimmaisemme nimipäivälahja tänään, pipa.
"We Call Them Pirates" -ohjeella väsätty pipa on lapsen mieleen - paljon kalloja.
Iloiset silmät vilkkuvat lämpöisen pipan alta. Tein kuviokertoja korkeuteen kaksi enemmän kuin ohjeessa ja olin valmis sen purkamaankin, kun näytti siltä että pipa on liian pitkä. Lapsen iloinen ääni kertoi, että just tällaista tosi pitkää pipaa hän on halunnutkin, joten kursin langat kasaan ja höyrytin valmiin neuleen kevyesti.
Lanka on Novitan Woolia, mustaa ja valkoista. Ihan ohjeen silmukkaluvun mukaan tehty.
Jokainen voi olla pääkalloista mitä mieltä haluaa, pääasia, että poika tykkää.
Eikä ne lahjat vielä tässä olleet. Illalla poika lähtee katsomaan tätinsä kanssa jääkiekon SM - liigan ensimmäistä paikallispeliä, Ilves - Tappara. Siinä sitä onkin paha pari katsomossa, molemmilla joukkeilla on oma kannattajansa!Pipalle on heti tänään käyttöä, koska pääkallokeli taitaa ulkonakin olla. Mittari näyttää pakkaslukemia, maa kuurassa. Ja minä olen lupautunut kuljettamaan lapsia koulujenvälisiin yleisurheilukisoihin.
Taidan neuloa autossa ensin aamupäivän ja siirtyä vasta auringon lämmitettyä katsomon istumaan katsomon penkeille.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Sadonkorjuuta

Polvisukkaa miesmäisessä mitassa - 44 / 45.
Monta kertaa saa rullata neulottua pituuttaa, että saa työ pysymään poissa sylistään.
Reoorista tein pitkän, saa käännettyä vaikka kaksinkerroin, pysyy ehkä paremmin sukat paikallaan, eikä ala valumaan säärtä myöden alas.
Neuloin ohjeen mukaan, kantapää on vahvistetulla neuloksella.
Malli on kirjattu SK 6-7/06, Jussi- sukkana.
Lanka Novitan Seitsemän veljestä.
Nämäkin sukat on mukana sukkasadossa.
Lähipelloilla on päästy lopultakin viljanpuintiin. Kumpa ilma pysyisi pitkään sateettomana.

tiistai 9. syyskuuta 2008

On ollut onni löytää

Eilinen päivä oli kirppareilla kiertelyä varten varattu. Lähdin sisareni kanssa aamusta aikasin liikkeelle, neljä paikkaa jaksoimme kierrellä. Kiertelyaikaan / paikka vaikutti paljon paikan siisteys. Hyvin järjetellyt pöydät vetivät meitä puoleensa, ja pitivät otteessaan, mutta yhden parhaista parhaimmaksi kehumani kirpparin kiersimme pikaisesti. Siellä oli niin sekaista pöydillä, ettemme jääneet katselemaan tarjontaan tarkemmin.
Lankaa minulle ja lankaa äidillemme, sisareni katseli ihan muita juttuja.
Ihanaa puuvillalankaa, heti neulottavaksi tai värjättäväksi.
Ostin yhteensä 30 kerää Mayflowerin Cotton 8, sekä Hjertegarn Missisippi -lankaa. Kerällä oli hintaa 1.4 €.

Nämä siis eiliseltä kierrokselta. Lehtiä olen myös löytänyt, hyväkuntoisia ja kaikki mallilehdet kiinnostaa aina. Yhden löysin eilen, loput on kesän aikana ostettu. Virkkaamiseen innostavat parhaat lehdet ovat vanhat Kauneimmat Käsityöt. Minulta puuttuu monta numeroa, on aina kiva löytää lisää virikkeitä.


Kirjojakin olen ostanut kesän aikana kirppareilta. Jonakin aamuna blogeja lukiessani, löysin uudelleen aloitetun blogin, jossa oli aivan ihastuttava neuletakki. Ihailin sitä neuletta kauan ja mietin mahdollistuutta saada neuleeseen ohjetta. Samaisen päivän kierros paikallisella kirpparilla ja minulla oli tuo kirja itselläni! 8 € ei ole hyväkuntoisesta kirjasta paljon. Kirjasta löytyy huiqeen kauniita kirjoneuleita paljon.
Mutta sitä blogia en ole löytänyt enään toistamiseen.

Tästä lastenneuleiden kirjasta en ole ihan varma, ostinko kirjan tuon päällikannen muikean ilmeen takia, vai siksi, että kirjalla oli hintaa vain 2.5 €. Kirjasta löytyy paljon kauniita lasten neuleita, joista saa ideoita omiin tarpeisiin tai neuloo ihan ohjeen mukaan. Melkein jokaiselle neuleelle on etsitty vastaava lanka kotimaisesta tarjonnasta. Ohjeista löytyy haastetta vaativammallekkin neulojalle.

Paljon kehutti Neulojan käsikirja oli löytö kesäisellä käynnillämme Savonlinnassa. Kirja oli tarjouksessa Suomalaisessa kirjakaupassa, ja se oli minun. Näillä kirjo-, pinta- ja pitsineulemalleilla sitä pärjäisi jo ihan hyvin. Mutta. On vielä niin paljon kivoja kirjoja, joita haluaisi tai ainakin voisi välillä katsella. Oma pieni käsityökirjahyllyni alkaa olla täpösen täynnä. Sitä pitää laajentaa, jotta sinne mahtuu vielä nämäkin kirjat.

Tämän sain äidiltäni Tallinnasta. Sukkakirja. Kirjoneulesukkiin mukavia pieniä kuvioita, miksei neulepaitaan tai lapasiin.
Vadelmanpunainen vironvilla haluaa isona huiviksi.