On aika...

...hiljentyä viettämään joulua.
Rauhoittua, edes hetkeksi ja nauttia oman kodin tunnelmasta, sen väreistä, jouluisista tuoksuista, kynttilän valosta, naurusta ja seurasta.
Nauttia aattopäivästä, kun kaikki lapset ovat hetken kotona, vanhin humu sai yövuorot tehtäväkseen. Hetkinen yhdessä ja joulun perinteiset kuviot lopun porukan kesken.
Jonkinlaista pakkosuorittamista tämä joulun alusaika, kuusta ei saanut koristella illalla ennen kuin sain virkattua kuusen alusmaton.
Ihastelin syksyllä sisutuslehtien isoja virkattuja mattoja. Siltä istumalta olisin halunnut aloittaa paksun maton virkkaamisen, mutta aika ei antanut myöden.
Onneksi 10 mm koukulla sain nopeasti haluamani maton tehtyä. Joka ilta maanantaista alkaen tein muutaman kerroksen ja aaton puolella kepeä pitsimattoni oli valmiina laitettavaksi kuusen alle.
Matto on halk.1, 76 m ja painaa 4. 4 kg.
Tässä mietin, etten taida laittaa kulutettuihin lankoihin moista painoa, kun en seuraa kuteiden kulutusta vaan lankojeni.
Kello löi 24.00, kun imuri siivosi karisseita neulasia lattialta. Samalla vaihdettiin vielä suuri lattiamattokin pitsimaton kanssa sopivammaksi.

















Perinteisistä joulukoristeistamme ripustimme vain yhden, punapipaisen joulupukin. Muutoin koristeet ovat hopeisia ja valkoisia.


















En minä hiljene kuin hetkeksi, yritän ehtiä kurkkimaan teidänkin jouluanne.
On aika...
...toivottaa oikein rauhallista joulua sinulle,