perjantai 2. syyskuuta 2011

Suomuista pintaa


















Sormeni tekivät vauhdilla tänään töitä, että sain valmiiksi tämän huivin tyttären matkaan.
Tytsi tuli vain yhden yön kotikäynnille, oletin että olisi viipynyt pidempäänkin. Mutta poikaystävä kutsuu...Huivi oli aamulla vain 150 g liian pieni, eli virkkasin kaiken sen langan, mitä puserosta jäi jäljelle. Kuviohan on mukavaa virkata, tosi hidasta. Työtä ei täydy käännellä eikä väännellä, se kun virkataan koko ajan samalta puolelta. Pikkasen puuduttavaa hommaa, mutta mukava matka- tai tv- työ.
Työlle tuli kokoa 170 x 58, eli reilu huivi kietaistavaksi kaulan ympärille. Lankaa kului 500 g, koukku 3. 5 mm.
Huivi on kiva lisä samansävyisen puseron kanssa pidettäväksi. Tykkään kokonaisuudesta!
















Kiitos kauniista sanoistanne, kommentinne tuovat aina iloa minulle.
Hyvää viikonloppua teille kaikille,

7 kommenttia:

  1. Tämä on upea! Siihen ihastuisi oma tyttärenikin.

    VastaaPoista
  2. Hyvän näköinen setti.Mulla ei vaan meinaa onnata huivi.Järjenjuoksussako vika? äiti

    VastaaPoista
  3. Kaunis kiitos kaikille.

    Äiti, katso tytsin huivia!

    VastaaPoista
  4. Ihana huivi. Enpä olekaan aikaisemmin törmännyt moiseen virkkaustyyliin. Todella mielenkiintoisen näköinen :)

    VastaaPoista

Jätä merkki vierailustasi blogissani