Havuja

Jouluvalmistelut ovat hyvällä mallilla, kun kuusikin on jo pirtillä ja koristeltuna. Jouluruuat melkein tehtynä, pernatuuvinki imeltymässä ja fudge koemaistettuna.
Jouluinen musiikki soi aina, kun joku muistaa laittaa cd:n uudestaan soimaan.

















Se mitä ei huomaa tehdä, ei ole niin väliäkään. Täydellistä joulua ei olekaan, vaikka siihen niin pyrkisi. Muistan yhden joulun monta vuotta sitten, kun tein piparitaloa lapsille. Olin unohtanut tehdä seinään oviaukon, josta vanhin poika sitten keskusteli netissä toisen pojan kanssa. Sen toisen perheen äidilläkään mennyt niin hyvin, kun oli unohtanut leikata ikkuna - aukot taikinaan.Voi meitä tekijöitä, kun osaisimme nauttia ja puuhailla vain omien voimiemme mukaan.

















Tämän illan sunnitelmissamme oli lähteä kuuntelemaan joulurauhanjulistusta, mutta ketään ei innosta kuitenkaan mennä vesisateeseen. Viimeistelen yhden joulujutun huomiseen päivitykseen valmiiksi.
Kävin hetken valossa hiukan ulkoilemassa kaiken koemaistelun ja keittiöpuuhailujen jälkeen, kun halamoin kuistille mäntypalloja. Täytyihän joulupukin saada vähän vehreyttä ympärilleen.
Aiemmin syksyllä poistettiin turvallisuussyistä isosta männystä muutama oksa, joista tahdoin kerätä omiin juttuihini hyviä latvuksia. Miäs raahasi painavat oksat puuliiterin suojiin, jossa minä kävin katkomassa latvoista pieniä tupsuja monta ämpärillistä. Hain varastostani sinkkiämpärit, joihin sahasin paksun haavanoksan rungoksi ja laitoin kukkasienen paikoilleen. Haavanoksaan laitoin "pannan" rautalangasta, ettei kukkasieni valuisi alas männyntupsujen painosta.

















Ämpärit täytin kivillä joita on kasvihuoneella aina tarpeitani varten varattuna tarpeeksi. Kivet päällystin jäkälällä ja vot, kuisti sai mäntypallonsa.