perjantai 26. helmikuuta 2021

Köökissä

Ollaan taas remontin kynnyksellä. Nyt puhkutaan loppuun tila, joka on jäänyt vihonviimeiseksi tässä koko kodin pintarempassa. 2014 aloitettiin vessasta, sitten tehtiin pesutilat, jotka käsitti myös saunan ja kh-huoneen uudistuksen. Tästä on ketju jatkunut muutaman vuoden viiveellä huoneesta toiseen. Itse suunnitellen ja tehden. Viime vuonna oli tarkoitus päättää kierros ennen uuden alkua. Korona toi uuden ajattelutavan, töissä kahdet yt ja lomautuksen välähdykset. Laitettiin kaikelle stoppi ja heti! Koska mikään ei ole muuttunut, työt jatkuu ja keittiö on vieläkin ihan järkyssä kunnossa, päätettiin päivittää tarjoukset tähän vuoteen.
Olemme ottaneet uudet ideat vastaan innostuneena ja yritämme välttää muodin villitykset ja pysyä vain käytännöllisyydessä. Viikonloppuna teimme sähkärin kanssa suunnitelmia ja kerroimme mitä haluamme. Odotamme yhden suunnitelman tarjousta, mutta yllätys, yllätys. Koronakaranteeni suunnittelijan puolelta pitää meitä vieläkin jännityksessä. Ei anneta sen haitata, vaan nyt on aloitettu kaappien tyhjennykset ja hyllyjen purku.
Aina asioidessamme rautakaupoissa kerään erilaisia värilastuja. Näistä voin kohta askarrella jotain kivaa. Tupakeittiön sisustus ja väripinnat on kiva mallata yhteneväiseksi. Siksi värilastuissa on pastellinsävyt. Koska pidän vihreästä, olen lähtökohtaisesti etsinyt hillittyä vihreää muihin huoneisiin sopivaa sävyä.
Turkoosi on mukana siksi, että jokaisessa huoneessa on pienessä määrin turkoosia. Jotain tällaista lasivitriiniä olen suunnitellut keittiön yhdelle seinustalle. Yksi ei riitä, monta on aina enemmän. Näitä on kiva suunnitella. Mittailla ja palata takaisin todellisuuteen.
Kaapistojen värin haluan valkoisena. Huomaa muoto minä. Miäs luottaa suunnitelmiini.
Meillä on alkuperäinen keittiökalustus, epäkäytännöllinen ja epäsiistit ovet. Ajan kulumaa, jota ei pelkkä maali peitä. Kerran aiemmin on tehty keittiöön pienimuotoinen muutos, kun astiankuivauskaappi kannettiin pihalle ja kolme suurta kattoon ulottuvaa kaapistoa vietiin työhuoneelle.
Samalla siirrettiin nämä valmistamani lasiovelliset kaapit arkikäyttöön tiskipöydän päälle.
Värilastut, tapettimallistot, laatat ja lattiamateriaalit on pyöritelty.
Keittiön välitilan seinän valmistus on suunniteltu minun tehtäväkseni. Miäs on esittänyt toiveen, että siinä näkyy minun kädenjälkeni.
Suurimman haasteen on tuonut massiivisen leivinuunin ja puuhellan muurin uudelleen pinnoitus. Muuri ei ole haljennut, mutta saumat on rikkoontuneet. Miäs on ollut yhteydessä muurariin, jolta on saatu neuvoja miten toimia, ettei sama tule eteen remontin valmistuttua. On pyöritelty kaikkea mahdollista materiaalia, maalia, laastia. Jopa uunin maalaamisen olen saatu läpi! Kun keittiö joskus on valmiina, mietitään lattiamateriaali. Sitä ennen jatketaan kaappien tyhjentämistä ja purkua. Edessä on katonpesu ja -maalaus useamman kerran, että saadaan valkoista pintaan.

5 kommenttia:

Sartsa kirjoitti...

Meillä on muuten täsmälleen samanlaiset ruskeat puuovet keittiössä ;) Vain mies hormista puuttuu, koska keittiöremppa on vasta alustavasti suunnitteilla.

Saija kirjoitti...

No on teillä taas hommaa tiedossa mutta uusi keittiö on ihana juttu :)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Meilläkin olisi hyvin ajankohtaista aloittaa samanlainen projekti.

TeSa kirjoitti...

Olen aina kammoksunut tuota metallihärpäkettä, että nyt oli aika päästä siitä eroon.
Olen niin innoissani tästä!

KristiinaS kirjoitti...

Ai että, kiva saadaan taas nähdä kuinka teillä pirtti kaunistuu. Ja tulihan tästä uusi termikin;)'kaikenlaista pönttö- ja vatipäätä on ollut mutta ekan kerran on 'huuvapää' :).
Ja loma! Mikä ihana sana se onkaan työssäkäyvällle.