Huivi

 Matkakuvat tulee jälkijättöisesti ja käännetyssä aikajärjestyksessä. Kevät on hienoa aikaa. Aurinko paistaa korkealta, lämmittäen ilman nopeasti. Yöt on kymiä ja kuulaita. Valtava kuu loistaa eri sävyissä auringon laskiessa mailleen.

Ei matkalla tarvita paljon muuta, kuin toinen viereen, kässy käteen ja kivaa musiikkia.

Yleensä pyrin aloittamaan matkakässyn jo kotona, mutta en ehtinyt, kuin langat etsimään ja pykäsin silmukat heti alkumatkasta. Oli kiva neuloa helppoa pyöröneuletta, kun ei täytynyt laskea liiemmin silmukoita, eikä tuijottaa kuviota. Aloitin tuubihuivin Sirdarin Jupinerista; 53 % akryyli, 27 % villa, 20 % polyesteri. Ja käsinpesu.

Neuloin kaikki 200 gr mitä minulla oli. Jossain vaiheessa sovittelin huivia kolmannen kerän jälkeen, ettei siitä tule liian pitkä. Sitten jo mietin, että mitä yhdellä kerällä, joten se siitä ja silmukoiksi.

Valmis huivi käytiin kuvaamassa Nuosjärven rannalla ilta-auringon aikaan. Silloin huivissa näkyykin se oikea sävy.

Pyöräilimme kesällä tuon saman kävelyreitin, nyt sitä peitti hiihtoladut. Jalankulkija on kirjaimellisesti jaloissa, jos ei ole tarkkaavainen ylittäessään kadun. Ihan tamperelaista meininkiä!

Kävelylenkin jälkeen takkatulet ja sauna lämpiämään.

Kuvasin vielä valmistuneen solmupannan, joka ei ole pöllön migreenipanta, vaan ihan omaan käyttööni aattelin. Lankana Filcolana Arwetta, 80 % merino villaa, 20 % nailonia, sekä Alvita Pukas, jossa on 82 % mohairia.