Korusettini

Tänään pidettiin kenraaliharjoitukset, eli kuinka nopeasti tuulipuku vaihtuu toiseen asuun ja miten niiataan ja hymyillään.
Töiden jälkeen pyörähdin tänään parturissa, sain lettiini hiukan uutta muotoa. Ei se näin suorana torstain iltajuhlissa kyllä pysy, kihara mikä kihara. Kampaajallla käynti kohentaa aina mieltä.
Väriaineet hiuksiin laitettiin kotona tyttären avustamana. Se siitä kampauksesta.
Nyt alkaa kaikki olla valmiina, huomenna vielä vaatteiden silittämistä ja järjestelyä pikaista kotona käyntiä varten.
Niin, kaikki tämä Novitan 80 -vuotisjuhliin. Pientä kihelmöivää odotusta, sitähän se juhliin valmistautuminen on.
Korusettini sai täydennystä. Tein sitten kolmet korvakorut, sitä aina innostuu jostain hommasta. Keräilin korupiikkiin erilaisia helmiyhdistelmiä ja parhaimmaksi valikoitu tämä joukko. Yhdet korvikset vain otan käyttööni, muut saavat odottaa seuraaviin juhliin vuoroaan.
Käsikorun helmet pujottelin vaijeriin.
Settiä voinen käyttää erikseen tai näin yhdessä.

Joutilaina kierreltiin

Eilen avattiin jälleen Marjamäen Pajutilan ovet, en ihan avajaisiin ehtinyt, mutta heti seuraavaksi. Monasti kävin sivuilla kurkkimassa, joko pian pääsisi taas poikkeamaan.
Ihan ensin piti mennä pieni ulkokierros, jotta oltiin oikealla asialla, eli pajutöitä katsomassa.
Kahvilassa iski päättämättömyys, on se kakkujen ja torttujen määrä ihan mahdoton tehtävä. Valita vain yksi laatu, ettei ihan ahneelta vaikuta. Njam, herkullista suklaakakkua.
Kahvilan tuoksussa suupieli vuotaa märkää vielä kahvihetkenkin jälkeen, tuoreen pullan tuoksu siinä sivussa ja silmä kiertää levottomasti ympärillä näkyvissä kauniissa esineissä. Näissä tunnelmissa sitä saa murheet katoamaan ja haaveilemaan jotain ihan merkillistä.
Joulukoristeita on myynnissä jonkin verran, liikaa ei joulua ole kuitenkaan markkinoitu. Jäin kaipaamaan jouluvaloasetelmia, edes esimerkiksi laitettuna. Vaikka tavaratalot pullistelevat erilaisia valoviritelmiä, sopisi ne pajutilan tuotteiden joukkoonkin hyvin.
Kotiin löytyy ihania pieniä esineitä, isoista huonekaluista ja valtavista lampuista voi vain uneksia. Ainakin, kun katsoo hintalappua.
Väkeä kulki porteista tasaiseen tahtiin, muutkin olivat varmaan odottaneet tauon loppuvan ja porttien uudelleen aukenevan.
Lukijat varmaan huomaavat minussa heränneen jouluihmisen. Kyllä vain, odotan sitä innoissani kuin pikkulapsi. Joulun odotus tuntuu aina yhtä mukavalta.
Miähen kanssa saadaan aikamme kulumaan hitaasti etenemällä kerroksesta toiseen ja takaisin. Meillä ei ollut mikään kiire mihinkään, pojat olivat koko päivän pelaamassa Oriveden deconilla airsoftia. Aamulla aikaisin jätimme poikia kaupungilla vanhemman pojan kuljetettavaksi ja illalla saimme väsyneitä kavereita takaisin kotiin kyyditettäväksi.
Tällaisina päivinä on mukava kuleksia kirppareilla, ehdimme käymään kahdella. Teimme paljon mukavia löytöjä. Minä löysin ison pussillinen sekalaisia lankoja 6.5 €. Näissä keränjämissä on oma viehätyksensä, jokainen lankakerä on erilainen.
Taas on uusi viikko alkamassa, olkaamme kaikki reippaita!

Vaikka juhliin lähtis

Näytän taas vain vilautuksen valmiista huivistani. En siksi, että se olisi salaisuus, vaan sitä on vaikea kuvata koko pituudeltaan. Mittaa huivilla on 2.5 m ja leveyttä 45 cm. Malli löytyy syksyn Novita /08, hihahuivi, 74. Lankana minulla on 2 -kertainen Ninja, kartiolanka. Valmiiksi neulottuna huivi on ollut pari viikkoa, mutta nyt kun molemmissa päissä on helmihapsut, huivi on ihan valmis.
Ostin kaupunkikierrokseltani lilan topin ja siihen sopii tuo huivin väri mainiosti.
Katselin helmilaatikkoani syvälle pohjalle saakka ja kuuntelin että puhutteleeko ne helmet minua mitenkään. Tahtooko ne valmistua koruiksi.
Pienen helmipujotelman ehdin tekemään iltasella kotiuduttuamme pojan pelireissulta. Ja kyllä nämä helmet ihan sopuisasti sopivat toistensa perään.
Tein pitkän korunauhan ja käytin siihen sopivia isompia helmiä lisukkeeksi.
Lilan sävyissä on paljon sellaisia vivahteita, mitkä ei minua miellytä. Tahtoo tuo väri lähteä kallistumaan minulle mieluisaan punaiseen päin, mutta kyllä tuosta nauhasta lilan eri sävyjä löytyy yhtä paljon, kuin huivin hapsuistakin.
Työpöydälleni jäi vielä paljon kauniita helmirasioita ja pusseittain erivärisiä helmiä. Kaulakorun kaveriksi teen vielä muutaman korun lisää, kunhan löytyy oikea inspis.

Leppoisaa viikonloppua sinulle

Ensimmäiset jouluvalot on viritelty pihalle. Kynttilälyhty sai sisäänsä huonosti toimivan valojohdon, jossa ei palanut enään kovin moni pikkuvalo. Lyhtyyn sullottuna valonmäärä on huikaisevan kaunis. Sisääntulokuistin molemmissa tolpissa on samanlainen kynttilälyhty antamassa valontuiketta. Lisää pikkutuikkuja viritellään syksyn aikana.

Tänäänkin olemme saaneet kuulla uutisia irtisanomisista ja lomautuksista ja minä olen yksi joita uutinen koskee. Vastahan minä sain sen työkokeilupaikan.
Lomautus alkaa ennen joulua.
Mutta on minulla kuitenkin ihana perhe ja ihana miäs, kun lahjoi minua hyvästä huolenpidosta kauniilla koruilla. Nämä piristää mieltäni kauan.
Tänään on miähen leikannut lääkäri katsonut potilaan toipuneen hyvää vauhtia ja näinhän se on mennytkin. Hyvässä kotihoidossa.

Vaikka minä vannon yhden keskeneräisen käsityön tekemistä, on minun kuitenkin tehtävä jotain käsityötä iltojeni iloksi. Helmihapsut valmistuvat, mutta kasaamista vaille oleva musta neulepaitani ei ole innostanut minua pimeinä iltoina lainkaan. Siksi otin pienen välityön ja kokeilin neuloa tossukat sen muistikuvan mukaan, mitä näin kirpparilla myynnissä. Kävin ihan varta vasten katselemassa mallia, pyörittelin ja laskin silmukoita, jotta muistaisin miten tossu tehdään. Ohjetta en näille ole mistään lehdestä koskaan nähnyt, mutta ajattelin käyttää sukkalangoistani jääneet jämälangat tähän malliin.
Neulepinta on sileää neuletta, kärkikavennukseen keräilin silmukat sukkapuikoille.
Lankana käytin Novitan Seiskaa.
Ja neulepinnasta tulikin kivasti möykkyinen.

Helmet riviin -järjesty!

Pitkästä aikaa olen avannut helmilaatikkoni ja aloittanut nypertämään jotain pientä. Keräilin kaikki lilahtavat helmeni samaan rasiaan, sekoitin ja jaoin ne pienille helmilautasille työskentelyäni varten. Vielä jäi monta pussia avaamatta seuraavia töitäni varten.
Pari viikkoa valmiina ollut pitsihuivini on saamassa helmihapsut, joita olen nypertänyt työpäivien jälkeen aina muutaman tunnin. Pidempää aikaa ei niskani meinaa kestää, huomenna sitten lisää.
Tästä huivista on tulossa mahdollinen asuste Novitan juhlaan. Mietin vieläkin niitä vaatevalintojani ja varmaan vielä mieleni muuttuu monta kertaa.
Neulomaan en kuitenkaan ehdi mitään muuta, mutta valmiina löytyy kuitenkin toinen vaihtoehto.

Unelma -kerhon kuukauden kirja, Lämmin joulu, ilmestyi eilen. Ehdin sitä hiukan selailemaan ja ilmeisesti aivan liian hätäisesti, kun en muista nähneeni kaikkia kuvia. Kirja muistuttaa hiukan Tilda -kirjoja, mutta ei se haittaa. Uusia juttuja löytyy tästäkin. Tai onko mikään enään uutta, kirja nyt ainakin on. Ja siitä välittyy ihanan rauhallinen joulun tunnelma.
Kuvat on selkeitä ja ohjeet helppotajuisia, sopii minulle.

Työpöytäni on kokenut taas ähkytunnelman. Olen sitä yrittänyt hiukan siivoilla ja keräillä laatikoihin ja kaappeihin vähemmän tarpeellista tavaraa. Mutta hamsteri mikä hamsteri. Kaikkia tarvitsen, joskus, ja mitään ei voi laittaa ainakaan roskiin. Mutta hiukan pienempään tilaan kun saisi nuo kaikki tavaransa.
Koska pöydältä löytyi pieni tyhjä kulma, laitoin yhden kynttilän luomaan rauhallista tunnelmaa. Helmetkin kulkevat sujuvasti neulaan ja pujottautuvat huomaamatta nauhoiksi.
Mukavaa pikku lauantai - iltaa kaikille <3

Ihastuttavat sisustukset

Blogini on saanut kauniin muistamisen Selmalta, Sitä sun tätä askaretta -blogista. Kiitos sinulle tästä.

Haluan jakaa tämän tunnuksen kaikille kauniille sisutusblogeille, joita seuraan ihaillen. Ketään erikseen mainitsematta, ketään pois jättämättä. On ihana päästä katsomaan teidän kauniita ja huolella sisustettuja koteja.

Maininnan eteenpäin jakamisen sääntöjä ovat:
1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä

Vaalituloksia odotellessa

Kynttilänvaloa iltaasi. Olen laittanut joka huoneeseen jonkinlaisen kynttilähärpäkkeen antamaan kodikkuutta ja siirrellyt eilen ostelemiani ruukkukukkia. Siirrellyt ja sovitellut niitä paikasta toiseen. Se on kivaa puuhaa, kun neuleet ei meinaa kiinnostaa.
Aloitin itselleni yhtä neulepuseroa ja ihan silmukoiden luomisesta saakka työ on takunnut jatkuvasti. Mutta teenhän minä sen puseron valmiiksi, muuta en edes aloita ja purkaa en viitsi. Hihoissa mennään.
Aamusta lähdettiin liikkeelle, pojan pelimatka. Kumpikaan meistä vanhemmista ei nyt lähtenyt mukaan, minä vahdin miästä ja joukkueen muut vanhemmat poikaamme. Saatuamme pojan yhteiskyyditykseen kävimme miähen kanssa kirpparilla. Aina siellä silmä hakee käsityöhön soveltuvaa materiaalia. Lankojakin oli tarjolla, mutten maksa kaupan hintoja korkeampaa kerä hintaa.
Jokunen aika sitten löysin hyvän kässykirjan ja virkkuukoukkuja. Tämän kerran paras anti oli isohko sinkkiastia pihakukille, sekä opetustaulu. Satuin samanaikaisesti myyjän kanssa hänen pöytänsä ääreen ja sain molemmista tuotteista mukavan alennuksen.
Hartaushetki -kuvan koko on 55x95 cm ja hintaa jäi 4 €. Harras ja ihanasti kulunut kuva.

Opetustauluja olen ihaillut pidemmän aikaa, mutta hinta on ollut aika korkea ja kuvat eivät ole puhutelleet. Tämän taulun sijoitan luhtiin, kunhan se uudelleen on noussut harjakorkeuteensa. Toivottavasti ensi kesänä.
Samalla ajelulla kävimme äänestämässä, velvollisuus suoritettu. Piti poiketa äänestyskahville samalla ajelulla, mutta oman kylän kahviot eivät palvele viikonloppuisin. Siispä ajelimme kotia kohden kahvinkeittoon.
Sisareni asuu matkan varrella ja kun hänen autonsa oli pihalla, on silloin siskokin kotona. Tiukka käännös ja kahvia kerjäämään.
Kotiinlähdön hetkellä oli tämä Elli -neiti kovin pirteällä päällä ja piankos me yksi pentu puhutaan mukaamme. Siskoni kun lähti vielä neljän tunnin iltavuoroon, neljän tunnin aamuvuoron loputtua 11.30. Pentu on pistänyt huushollimme omaan järjestykseen, syönyt kartiolankojani ja kantanut kenkiä ympäri taloa. Kerkeeväinen paketti.
Olen keräillyt violetit ja lilat lankani yhteen kasaan. Novitan juhlakutsun lilahtava asuste mielessäni olen neulonut viimeistelyä vaille valmiin huivin. Onko se sitten se asuste minkä laitan juhliin päälleni vai jokin muu, jää nähtäväksi.

Tänään, saunailtana

Tähän päättyy arvonta!
Kiitos kaikille osallistujille. Oli mukava lukea teidän yhteistä ajatusta piikkilaudastani, joka ei ollut mikään muu kuin samettiprässi tai samettilauta.
Tätini tuon samettiprässi -nimen on iskostanut päähäni ja se on silloin samettiprässi.
Laudan päällä silitetään samettikankaan saumat, ilman, että kankaan nukka littaantuu. Käsityökalu on vanha, mutta samettivaatteiden kulta -aikaan paljon käytetty väline ompelijalla.

Itseoikeutetusti voitto olisi mennyt Jaanalle Käsityö -kaikenlaista -blogiin, mutta hän jääväsi itsensä pois arvonnasta.
Ja seuraavaksi pienten tahtipalikoiden naputusta....
Arvontaa osallistui kaikki muut ja kolme pientä palkintoa lähtee alkuviikosta seuraaville.

Nuorimmaiseni nosti Hanzan arvontalapun, Hanzan säätöjä -blogista. Onnea sinulle. Poika kysyi ensin, mitä voittaja saa palkinnoksi. Se onkin salaisuus vielä, posti tuo, posti tuo. Poika lähti takasin omiin puuhiinsa.
Tytär odotti vuoroaan nostaa seuraavan lapun ja sen voittaja on Kati, Katin käsistä -blogista. Onnea sinullekkin.
Ja kolmannen arpalipun pääsi nostamaan miäs. Arpaonni suosi Annikaista, AnniKainen puikoissa -blogista. Onnea sinullekkin.
Palkinnot sinkoilevat länteen, itään ja pohjoiseen.
Kunhan laitatte osoitetietojanne tuohon oikealla olevaan sähköpostiosoitteeseeni, niin saan kirjoitella tietojanne ja laittaa pakettia tulemaan.

Menneellä viikolla on sitten tullut ajeltua autolla enemmän, kuin viime kesänä. Työmatkaa päivää kohden tulee 100 km ja sen lisäksi olen kuljettanut poikaa kouluun, kotiin ja harrastuksiin.
Onneksi miäs alkaa paranemaan ja pystyy kohta ajamaan edes näitä nurkka -ajoja, saan olla hetken kotona ja istahtaa omalle lempituolilleni. Ottaa sen mukavan asennon ja tehdä muutaman silmukan. Oon niin ryytynyt tuosta ajamisesta, en työstä.
Työhön opettelua on ollut paljon. Siirryin ihan toiselle osastolle ja kaikki uudet sanat ja työvälineet on pitänyt opetella. Kahdeksan vuotta olin pelkästään nostelemassa ja käsittelemässä henkilöauton valmiita renkaita siihen vaiheeseen, kun kuluttaja saa sen käyttöönsä. Nyt olen tuon valmistusprosessin alkupäässä ja se onkin ihan oma maailmansa.
Kiitos teille kaikki ihanaiset naiset kaikista kauniista sanoistanne. Hyvin lähti työkokeiluni käyntiin.

Ja joulu se lähenee, ihanaa. Iloitsen kaikesta mikä liittyy jouluun. Pienistä koristeista, joita tänään ostin Stokmannilta. Kuvissa olevat tavarat suunnittelin käyttäväni nukkekotiin, siihen mikä on vielä keräilyvaiheessa. Nuo pienet lamput ovat oivat pöytävalaisimina ja iso kristallihärpätin sopisi kattokruunuksi.
Kenkää en laita nukkekotiin, se löytää paikkansa ihan jostain muualta. Mutta kyllä on kuusenkoristeet sitten muuttuneet minun lapsuuteni.
Muistakaa siirtää kelloja talviaikaan ja äänestäkää huomenna. Tai olkaa äänestämättä, sekin on yksi ääni.