Pala tapettia, kiitos!

 Viikonloppuna palat napsahtelivat kohdilleen, huonekalut löysivät oman paikkansa, lattialistat lukittiin kohdilleen ja työpiste siistiytyi sen verran, että pääsin nappaamaan muutaman kuvan.
Tapetointi oli iisiä, mallikirjan selailua ja värien sommittelua. Tykkäsin.

 Näitähän on jo nähty. Osa on tapetoinut vanhoilla kuvalehdillä, osa sanomalehdillä, osa postikorteilla, kuka milläkin.
Viimeksi katselin Talo & Koti - lehteä vuodelta 2009, jossa oli samoin hyödynnetty tapettimallikirjojen suuria kuoseja. Tykkäsin.

 Muutoin huoneen seiniin laitettiin valkoinen hillitty kuviotapetti, kuva tullee myöhemmin.
Ikkunaseinä maalattiin samaten valkoisella, jolloin huoneen yhden seinän saattoi hyvin kikkailla kuviolliseksi. Tämä tilkkutapettiseinä ei tule esinnä näkösälle, vaan tämä pitää käydä näkemässä. Tykkään.

 Pöydän virkaa hoitaa edelleen pukkijalat vanhalla ovella. Työpiste on mukavalla korkeudella ja silmäiltävää riittää niin edessä, pöydällä kuin ulkonakin. Tykkään.

Kunhan vielä saadaan vedettyä kuvissa näkyvä tietokoneenjohdon ylimääräinen pituus vintille näkymättömiin. 
Joululahjaksi saamani punainen Pip sai paikkansa kynä / paperilokerikon päältä. Karkkirasiana tämä on ihan turha! Siellä ei ole koskaan mitään, kun avaan kannen. En tykkää!

Tälle seinälle päätyi tytsiltä jäänyt meikki, ei kun ehostuspöytä, suuri lasilevy jonka hyödynsin sellaisenaan.
Jatkuvasti keräilynkohteena oleville peltirasioilleni halusin hiukan erilaiset hyllyköt. 
Neljä valkoista pikkulaatikkoa fiksattiin seinälle sopiviksi, joista kaksi löytyy juurikin työpöydän päältä.
Peltikyltin ostin kaupunkireissulta etsiessäni ovien vetonuppeja. Löysin nekin.
Tykkään.

Ripustin ikkunaan vuosia sitten tytsille virkkaamani verhon, jota en ole tainnut koskaan esitellä päivityksissäni.
Lanka oli rusehtavaa 6-säik.kalalankaa, jonka värjäsin valmiina työnä.
Tykkään.

Pyörähdän jonain toisena päivänä työtuolini kanssa toiseen suuntaan ja kuvailen lisää valmiista tilasta.
Tällä hetkellä huoneen toisen puolen täyttää kirpparille menevä vaatekasa. En tykkää.

Illalla ajelin töistä kotiin, 12 h työpäivä takana. Auton mittari näytti - 21´ lukemaa. Tykkään!

Alennuksella

 Tammikuun alennusmyynnit ovat kohdaltani jääneet paitsioon, en ole ennättänyt penkomaan vaaterekkejä, vaikka tarve kunnolliselle ja siistille talvitakille olisi.
Sitä vastoin olen ruokaostoksilla pikaisesti silmäillyt alekirjat, joista välillä tekee kivojakin löytöjä.

 Kahden kirjakerhon asiakkaana valikoin tarkkaan minkä kirjan laitan postin matkaan. On vaikea tehdä päätös pelkän pienen katsauksen perusteella mitä tuleva kirja pitää sisällään. 
Jos pääsen ajan kanssa kaupunkiin, käyn tietoisesti selaamassa erään kaupan kirjahyllyn, jolloin voin tehdä helpommin ostopäätöksen. Harvoin ostan normihintaista kirjaa, sen täytyy olla niin erityinen, että sen kärryyni nostan.
Onneksi on alet, kirpparit ja edulliset nettikaupat.

Afrikan kukkia

 Pieni vilautus keskeneräisestä käsityöstä, jota niin hartaudella virkkailen.

 Joululomalla työ eteni hurjaa päivävauhtia, vaikka kuinka teki oheistöitä siinä samalla. Iltaisin en ennätä virkkamaaan kuin lapun satunnaisesti, mutta siitäkin saannoksesta suunnattomasti nauttien.

 Afikan kukat sopivat lauantai-illan teemaan mainiosti. Jäin koukkuun TV 1 Avara luonto Afrikka - sarjaan, josta tänään tulee jo 4 / 5 osa. 
Sitä ennen viikkosiivous, tai oikeastaan remppasiivoa, lasitöitä, lauantain huiliita ja lämmin sauna.

Vieraskammari

Arki imaisi heti mukaansa, eikä viikonpäivät oikein osu kohdilleen. Sekaisin kuin seinäkello!
Opistolla alkoi keskiviikkona uusi iltakurssi, taiteen perusopetuksen sulatuslasikurssi, jossa on innokaita naisia kuulemassa tehtävänannon ja perusasioita lasinsulatuksesta.

Työt ja sitten työt ovat vieneet aikaa kodin laitolta, joka pääsikin hyvään vauhtiin heti joulunpyhien mentyä ohi. Meillä on ollut melkoinen esterata koko koti, kun suuria vaatekaappeja on tyhjennelty huoneesta toiseen siirtojen vuoksi. Osa tavaroista siirtyy suoraan roskiin, osa kierrätykseen ja osa kirppikselle.

Poikien entinen huone on lähestulkoon ollut aina vain poikien käytössä. Miähen kanssa teimme muutaman vuoden vierailun tässä huoneessa, kun molemmat pojat mahtuivat vielä olemaan samassa tilassa (ikävuosissa 9 - vuoden ikäerolla), jolloin molemmat kämppäsivät kodin suurimmassa makuuhuoneessamme.
Kun väki vähenee, tila lisääntyy. 
Sain taannoin pojan perheeltä askarteluja varten kolme rullaa vaaleaa jämätapettia. Vaatekaapin päälle oli jäänyt käyttämättä yksi mallitapettikirja nukkisajoilta liian suurten kuvioiden vuoksi, joten näitä ja omia vanhoja tapetinjämiä yhdistelemällä teimme yhden vierashuoneen seinään tilkkupeittotapetoinnin.

Mittailua, tarkkaa viivaimen käyttöä ja paljon aikaa. Noin kaksi metriä leveä ja koko huonekorkeuden mittainen seinä on valmis.
Pinnasta tuli eläväinen. Osa tapeteista laitettiin puskusaumoin, osa on liisteröity toisen tapetin päälle.

Tulevana viikonloppuna yritetään tehdä huone valmiiksi, huonekalut omille paikoilleen ja pinnat puhtaaksi.

Lämmin sää on houkutellut jouluruusuni jälleen kukkimaan kukkamaalla. Lumista viikonloppua teille kaikille, 

Pelimiäs

Pojan huoneen viimeistelyssä kuluikin monta päivää. Mutta tehdään kerralla valmiiksi, eikä räävitä myöhemmin. Näin on!

Oranssi sävy ei sitten sopinut mitenkään pojan sävyihin, joten väriä koneeseen ja päällinen perään. Samalla värjääntyi tyynynpäälliset, mutta niitä en voinut vielä ommella. Koneeni on kaaoksen keskipisteessä.

 Olen käyttänyt jo vuosien ajan onnistuneesti Nitorin värejä, josta tähän valittu Marine, tummansininen, antoikin hyvän sävyn päälliselle.
Eikä tähän kaikki värjäykset jääneet, limenvihreä päiväpeitto sai mustan sävyn. Sopii sekin paremmin hukkumaan huoneen tummiin pintoihin =)

 Valoiloittelua tuo sohvan alle ostettu 3 m väriä vaihtava led-valosarja, josta saa hyvän hämyvalon huoneessa pelatessa.

 Pirtsakka Jaffa-verho ostettiin ennen joulua, asennettiinkin jo paikoilleen edelliseen huoneeseen.

 Lattialle ääntä vaimentamaan laitettiin vuosia sitten kutomani tummansininen matto, jossa on ihan niitä samoja raitavärejä kuin ledivalosta voi ohjelmoida.

 Suurin murheenkryyni tuli seinähyllyistä, joista toinen käytiin palauttamassa takaisin huonon kiinnitysmahdollisuutensa takia. Saatiin tilalle mallihylly kunnon kannattimineen ja hyllyt saivat heti täytettä menneiltä vuosilta kerätyistä ja saaduista esineistä.

 Tästä kulmahyllystä käytiin pieni kädenvääntö, poika vai minä. Poika voitti ja sai hyllynsä, johon kerätä opiskelukirjat ja muut tarpeelliset päivittäiset tavaransa.

 Huone valmistui mieleiseksi, se on pääasia. Vanhemmat ovat antaneet vapaat kädet omille haluilleen, kunhan pysytään budjetissa.

Ai, oliko sellainen?

 Vaalealle seinälle laitettiin joululahjaksi saadut PartyLiten lampetit, sekä suuri, 50 x 70, valokuvakehys.
Kehys täytetään myöhemmin yhdessä valokuvilla, joihin pääsevät sisarukset ja parhaan kaverin kuva.

 Suuri kello sängynpäädyssä on eleetön.  Miäs lupasi piirtää seinään tussilla numerot!

 Keskelle lattiaa pitää saada vielä peliohjaimille pöytä tai viimeistelty sellainen. Sitäkin on jo suunniteltu vanhasta matalasta työtasosta, josko poika sorvaisi koulussa pöydän alle jalat ja minä päällystäisin pinnan superlonilla ja kankaalla.

 Karvanopat on joululahja. Odottamaan amisautoa.

 Yhden seinän peittävä tumma tapetti on kivan kolmiulotteinen, eikä hopeapintaisena laisinkaan liian musta.

 Kyllä täällä pelit luistaa ja välillä pitää availla niitä koulukirjojakin. Eikö vaan?

 Tapetoinnit ovat jatkuneet useamman päivän toisessa makuuhuoneessa, jossa on saanut tai oikeastaan on pitänyt piirrellä viivoja seinään.

 Näin haasteellista seinäpinnoitusta emme ole tehneet moneen vuoteen, mutta hyvä siitä tulee, kunhan ei hättäillä.

Manhattan

 Pojan huonetta ei voi nykyiseltään sanoa ainakaan värittömäksi!
Täältä sitä väriä löytyy, ihan vaaleasta tummaan pintaan. Nuorimmainen on jo kauemman aikaa mittaillut meidän kaikkia makuuhuoneita sillä silmällä, että hän haluaa muutosta omaan huoneeseensa ja tavaroilleen joko lisätilalla tai samankokoisen, mutta eri mallisen huoneen kuin aiempi on.

 Koska emme suostuneet miähen kanssa muutokseen oman makuuhuoneemme siirrosta, siirrettiin nuorimman kamppeet tytsin tyhjään huoneeseen. Neliöitä on saman verran kuin aiemmassakin huoneessa, mutta kulku huoneeseen on eri suunnasta, jolloin se tuo kaivattua yhtenäistä seinäpinta-alaa.

 Muuttoon oli hyvä tilaisuus joulutauolla, jolloin kaikki olemme kotona. Vauhtia huonemuutokseen tuli, kun miäs ilmoitti, että ei ala tällaiseen hommaan ennen pojan kiakkokauden loppua (maalis-huhtikuu), mutta unohti mainita, että joululoman voisi tietysti viettää juurikin läpikotaisin siivotussa pirtissä ihan rauhassa.
Tartuin tähän loppulauseen puuuttumiseen ja tapettikaupan ovi aukesi nopeasti, kun poika laitettiin kiertämään mallipalojen luo.

 Mieluisa tapetti, musta-hopeinen Manhattan vetosi, enkä pistä lainkaan pahakseni pojan valintaa. Sen verran puutuin peliin, että osa huoneesta tuli jäädä vaaleammaksi. Ikkunaseinän olisin halunnut valkoiseksi, mutta yhteistuumin se maalattiin vaalean harmaaksi. Muutoin seiniin laitettiin yksivärinen keskiharmaa tapetti.
Huoneeseen on kannettu tällä hetkellä vain huonekalut, jotka ovat vielä kaukana irti seinistä. Poika pääsee tänään vasta iltamyöhällä näkemään lopputuloksen, laittamaan omat henkilökohtaiset tavaransa paikoilleen. 
Kiirellisyysjärjestyksen voinen veikata, tietsikka, tv, pelikone ja sohvanpäällinen. Loput siirtelen miähen kanssa vielä helmikuun puolella paikoilleen...

 Uuden vuoden juhlallinen konsertti tulikin sitten kuunneltua pojan huoneen ikkunanpesun ja lattianvahauksen yhteydessä. Hyvä ilma pestä ikkunoita, uudenvuoden 1. päivä. Siinä ehtii loppuvuotta kohden pesemään monet ikkunat.
Tytsin huoneen edellisestä muutoksesta ei ehtinyt kulumaan montaakaan viikkoa.

 Tänään on sitten aloitettu pojan vanhan huoneen siivousta, irrotettu tapettia ja siirrelty tavaroita pirtin puolelle, kuusen ympärille, kunnon keko.
Joissakin papereissa on niin hyvä sitko, että pysyvät vuodesta toiseen tehtyjen tapetointien jälkeenkin kiinni pohjassaan, kuten tämä 22- vuotta sitten liisteröity Walt Disneyn hahmot. 
Tämähän voiskin olla kiva yksityiskohta jättää näkösälle, kun muutoinkin huoneseen tulee jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain saatua...