lauantai 6. syyskuuta 2008

Hhrrrmmmm...

Otin oikein itsestäni niskaotteen ja tein loppuun vanhemman pojan lasityön. Työ on ollut tekeillä viimeiset kaksi vuotta, josta osa ajastani on mennyt kyllä sairasteluun. Työskentelyasento ei sovi niskalleni.
Työ jäi vaiheeseen, kun yhtä palaa vaille valmis työ oli juotokseen. En osaa hahmottaa tuon pyörän katteita, pumppuja, enkä hanaa. Siis miehet auttoivat palojen suunnittelussa. Poika itse piirsi minulle parista eri versiosta pärrän ja minä omaa työtäni helpottakseen yhdistelin niitä ihan pieniä palasia hiukan isommiksi.
Musta on lasina hyvännäköinen, kunhan se ei ole vie kovin isoa alaa työstä. Kuvasin ensin ilman salamaa valmiin työn, mutta siinä tuo musta alue oli yksi iso massa. Salamalla sain saumatkin näkyviin.
Valmiin työn patinoin mustalla, lisäämään mustaa. Punainen erottuu raikaana, puku erottuu hyvin.
Poika saa työn tänään mukaansa tai sitten se jää lapsuudenkotiin.
Miähen innoittamana kaikki lapset ovat kaksipyöräisten perään.

11 kommenttia:

  1. Upean työn olet pojallesi tehnyt.
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  2. Kertakaikkisen hieno työ. Tuo lasityö on taidetta...

    VastaaPoista
  3. Kerrassaan upea työ!

    VastaaPoista
  4. Tosi taidokas tää työ.Minusta on upeaa,kun on itse suunniteltu malli!

    VastaaPoista
  5. Kiitos teille.
    Muutaman pienen työn olen suunnitellut tekeväni, aikaa ottaa jo pelkkä aloitus. Saati suunnittelu =)

    VastaaPoista
  6. Oi joi, meidän mies haluaisi varmasti tuollaisen samanlaisen!
    Hieno työ!

    VastaaPoista
  7. Mahtava!Eiköhän se poika sen mukaansa ottane. Minäkin haluaisin...

    VastaaPoista
  8. Kiitosta vaan.
    Kyllä tuo työ lähtee tänään toiseen kotiin. Kelpasi.

    VastaaPoista

Jätä merkki vierailustasi blogissani