keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Viikon jäljet



















Elämä jättää jälkeensä monenlaisia jälkiä. Alakoulun takaa pellolta löytyi isoja jälkiä, joita aurinko oli vielä levittänyt.
Ahma oli mennä taapertanut kantavalla hangella. Siinä oli pienellä ihmisentaimella ihmettelemistä, suuressa jäljessä.Tuli jättää jäljen myös muistoihin.
Sain eilen tekstarin, missä palaa, kun vikkuatoja liikkuu?
Heti ei näkynyt mitään missään, mutta pian alkoi taivaanrantaan nousta suuri savupatsas.
Tyhjillään ollut kaksikerroksinen asuinrakennus oli ilmiliekeissä lähellä kotiamme.














Hyvä peli jättää jäljen kellotauluun, mutta vain hetkeksi.
Illan peli oli ensimmäinen play off - ottelu, seuraavaan peliin on kiva lähteä ottelemaan näistä lukemista. Kultapeliin on hiukan jalka oven välissä.
Hyvä kiekkopojat!


















Kädenjälki kukkasessa, toiveissa saada lisää vehreyttä.

5 kommenttia:

  1. Sitähän se jokainen päivä on, elämänmakua jokaista sorttia. Hienosti pelattu peli:)

    VastaaPoista
  2. Ahma onkin arka eläin.Harvoin ihminen näkee. äiti

    VastaaPoista
  3. Ahma onkin arka eläin.Eipä siitä näe juuri kuin jalanjäljen. äiti

    VastaaPoista
  4. Hui. Jännää että näilläkin leveyksillä tallustelee tuollaisia petoja. Tulipalo onkin sitten yleisempi juttu. Ja paljon pelottavampi.

    VastaaPoista
  5. Jälkiä on mielenkiintoista tutkia. Tulipalo on aina arvauksellinen ettei ole kukaan jäänyt loukkoon.

    VastaaPoista

Jätä merkki vierailustasi blogissani