sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Mother of the groom

 Eilinen kotiinpaluu töistä oli kyllä yllättävä. Riisuin turvakenkäni kuistille, avasin ulko-oven, niin väkeni seisoi eteisessä vastassa ja lauloi minulle äitienpäiväonnittelulaulun. Voi kuinka ihanaa!
Sain kukkaset, lahjat ja halaukset hetimiten.
Ensinnä syötiin hyvä ja maittava ateria, katsottiin Suomen peli ja erätauolla juotiin kakkukahvit.
Täydellistä. Kaikki olivat osallistuneet tähän päivään omalla panoksellaan ja minä sain nauttia tästä kaikesta.
 Nämä meidän mussukat on niin ihana saada yhteiskuvaan, jotta.
humu, tytsi ja nysvä
 Jos en tietäisi syyshäistä, niin humun ja miniän antamasta lahjasta olisin voinut päätellä jotain tapahtuvan. Nimittäin sain ihanan henkarin, sulhasen äiti, johon voin ripustaa juhlakolttuni, kunhan sellaisen onnistun löytämään.
miniä



Kaiken se näkee, kaiken se kuulee,
kaiken se arvaa, kaiken se luulee.

 Vaan ei se kaikkea tiedä,
ei se kaikkea usko, ei siedä -
ei mankumista, ei vinkumista,
ei petkutusta ei metkutusta.

 Sen toimissa on vipinää,
sen puheissa on kipinää,
sen silmissä hehkuu tulta,
se on meidän äitikulta!
- Tittamari Marttinen -



9 kommenttia:

  1. Mahtava yllätys. Ihanat lapset ja miniä sinulla!

    VastaaPoista
  2. Aivan mahtava tuo henkari. Toivottavasti löytävät meidänkin pojat joskus tuollaisen äidilleen...vielä ei ole mitään toivoa.
    Mukavan yllätyksen olivat sinulle järjestäneet. Ja tuo tyttäresi juhlapuku on aivan mahtava.

    VastaaPoista
  3. Kyllä vaan taatusti olikin ihanan nautittava kotiinpaluu yllätyksineen! Kakku on todella kaunis ja söpölöiset mussukat kuvassa hymyssä suin! Kyllä vaan kaikesta näkyy onnellisuus, Äitienpäivänä! Henkari on aarre ja kun kolttusi siihen ripustat, niin hymysi ulottuu korviin!
    Onnea kaikkeen tulevaan!

    VastaaPoista
  4. Tuollaiset yllätykset ovat aina kivoja, hauska henkari.

    VastaaPoista
  5. Oi kuinka sinut ihanasti yllätettiin! =)

    VastaaPoista

Jätä merkki vierailustasi blogissani