Näinhän ne langat kohtaa, kun hetken niitä siirtelee paikasta toiseen.
Toisistaan tietämättömät langat Ilona ja Tivoli, Novitalaisia molemmat, tuskin tapasivat toisiaan edes lankatehtaassa, mutta telkkuhuoneessamme kylläkin.
Tänään on muuten Ilonan nimipäivä, onnea!
Näistä kahdesta, melko saman vahvuisista langoista, virkkasin Bavaria peiton. Ei tilausta, ei tarvetta, mutta aika kauppaa tavaran. Näin uskon.
Koko 0, 80 x 0, 80 m
Langankulutus 0, 440 kg
Koukku 4, 5 mm
Kesällä virkkasin kaksi samanlaista peittoa, joista toinen odottaa edelleen valmiiden töiden laukussani.
Hyvä olla jotain joskus valmiina, on sitten antaa kun on aika.
Heikun keikun Juva ja siellä Anja, kiitos terkuista!
Oi, kuinka herkkä peitto, kyllä siinä pupujussin on hyvä ottaa pienet torkut ;-) Isäni aina sanoi että kyllä aika tavaran kaupittaa.
VastaaPoistaPeittohan sopii sisustuselementiksikin näköjään.
VastaaPoistaTolla periaatteella miäkii käsitöitä teen. Kyllä ne joskus johonkin katoaa. ;)
Minulla jäi sit vaiheeseen toi malli.Kaunis peitto. äiti
VastaaPoistaIhanaakin ihanampi peitto. Tykkään kovasti mallista ja sävytkin on hyvät. Muuten miten niin kiimaa käsissä enempi kuin työssä. Ei siinä minun lampunvarjostimessa käytetty liimaa ollenkaan:)
VastaaPoistaIhana peitto ja mukavat värit :)
VastaaPoistaSievä peitto!
VastaaPoistaOnpa suloinen peitto!
VastaaPoistaToivottavasati joskus minukin tämän hetkiset katoavat. Sukat kyllä ovat katovaa tavaraa. Hempeä peitto varmasti löytää kaverin!
VastaaPoistaHieno on tämänkin värisenä. Vaan, meillä on hyvässä käytössä tuo vihreä ja siihen olemme kovasti tykästyneet :).
VastaaPoistaR
Hieno peitto ja ihastuttava kehto.
VastaaPoistaOi, miten nätti peitto!
VastaaPoistaMinulla valmiit työt eivät säily lainkaan vaan minä huppanan jakelen ne heti etiäpäin.
Kiitos teille kaikille.
VastaaPoistaMinusta on ihanaa, kun on jotain pientä varastoissani, on aina ottaa, kun tarvitsee.
Luulenpa, että tämäkin peitto löytää käyttäjänsä aikanaan.