sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Kuivat jutut

 Tänä vuonna en jaksanut panostaa kesään, en kukkasin, pihahoidollisesti, enkä jatkuvan kuumuuden vuoksi oikeastaan mihinkään. Se mitä ollaan tehty, on kuljettu, nähty ja edetty rempparytinöissä.
Oikeastaan nyt, kun ilmat ovat viilenneet, ihanaa, päivät lyhentyneet ja ilmassa on vahvasti syksyn tuntu, olen taas heräämässä eloon.
Miellän itseni syysihmiseksi, nautin hiljaisuudesta, vettä vihmovasta kelistä ja tummuvasta maasta.
Lisään palttoota päälle, vedän villasukat jalkaan ja hyrisen mielihyvästä, minun ei ole hiki! 
 Tyhjennettiin miähen kanssa etukuisti kesän kukkivista. Osa kannettiin suoraan komppariin, osa jatkaa eloaan vielä kasvarissa. Vähitellen työhuoneelle pitää raivata tilaa talvehdittaville. Uusi kesä tuo uudet kukat ja uudet ideat.
 Kasvarista on viety kurkun- ja tomaatintaimet hyvin palveltuaan kompostin täytteeksi. Otin niiden suojuslaatikot, vanhat perunalaatikot pesun kautta kuistille, taustaksi syysistutuksille. Talven tultua, kun ihanasti lumi tuiskuaa kuistin valkoiseen kuorrutukseen, siirrän laatikot syrjään. Siihen asti olkoon näin.
 Vähän kerrallaan olen ostanut erilaisia ilontuojia. Pieninä asetelmina pyrin täyttämään kuistin niin, että katsottavaa on joka suunnassa.
 Voimakkaasti vihertävät mättäät, maksaruohot, nostin yrttitelineeseen. Telineen olen ostanut Tokmannilta. Lanka- ja hopealankaköynnös tuovat hiukan rytmiä ruukkuihin.
 Näitä ei liiemmin täydy kastella. Pärjäävät vähällä hoidolla.
 Oven autetessaan apposelleen, laatikko ei kolahda juuri maalattuun pintaan.
 Tädykkeitä ostin Raumalta, kun ennätimme Kansainvälisille markkinoille. Kertaalleen kukkineet viherrykset maksoivat euron kpl. Kovin olivat kuivan sorttisia kasvustot, mutta elvyttyään kasvarilla, aloittivat uudelleen kukinnan juuri oikeaan aikaan.
 Molemmissa kaidelaatikoissa on kaksi kryssaa ja kaksi tädykettä.
 Keraamiset omenat viime syksyn alelöytöjä, ööö...Hankkijasta?
 Kaidelaatikoiden krysanteemit ovat himppasen pienemmät, kuin tasanteella olevat. Sade pääsi pieksemään kauniit kukinnot. Havaittavissa vähäistä ruskettumista.
 Callunat ovat tänä vuonna puna-valkoisia tai valkoisia. Suuret yksittäiset kukinnot ovat näyttäviä yksinään, että ryhmäistutuksessa.
 Laatikko näytti tyhjältä ensimmäisissä otoksissani. Piti keksiä jotain täydentävää, mutta ei täyttävää.
Kauniisti patinoitunut lintuhäkki oli käden ulottuvilla.
 Kynttilää tässä ei voi polttaa,
 mutta taustan keltaisessa lyhdyssä voi, kun on tyyni ilma. Siis, ei tänään.
Sain miniältä kauniisti patinoituneet pienen pärekorin, josta poistin narusta punotun kädensijan. Callunan ja korin välissä on pieni kattila vettä pitämässä.
 Suurempi yksittäinen istutus tuli tehtyä joskus kirpparilta ostettuun emalikattilaan.
Limenvihreä kultasypressi on hyvä taustakasvi pienemmille kasvustoille.
Samassa astiassa on valkoisena kukkivaa nummikanervaa, yksiväristä valkoista callunaa, sekä puna-valkoinen calluna.
 Istutuksia voi vielä syksyn edetessä täydentää, ainakin suurten krysanteemien lakastuttua ja ilmojen salliessa voisi tilalle ostaa uudet kukkivat.
 Ulko-ovessa on kranssi, jonka ostin viime syksynä alepöydästä muistaakseni kympillä. Ajattelin, että ei tule kestämään kauaakaan, kun kosteus irrottelee osat toisistaan, mutta kuinka ollakkaan, tämä on ja voi hyvin ja saa ilahduttaa tänä syksynäkin sisääntulossa.
 Räsymatto jouti talvisäilöön ja kuisti laastiin kesän pöperöistä. Yhtenä päivänä saa paljon aikaan, kun on kova into päällä ;)
 

torstai 13. syyskuuta 2018

Lehdet putoaa

 Täytän tyhjän sivun kaipauksella ja ikävällä.
 Käsittelen usein surua tekemällä. Käsien kautta välittyy tarve purkaa ikävää, joka puristaa sisintäni. 
Ajan ollen suru muuttuu muistoiksi, kauniiksi teoiksi ja ajatukseksi, näin on hyvä.
Pitkitin ja pitkitin kortin tekoa, kuin kieltäen, että vielä ei ole se hetki. Testasin uutta 3D kohokuviointitaskua, jossa on herkkä lehtikuvio. 
Myös valitsemani vaaleanvihreä paperi on lehtikuvioinen. Kuviosta tule kerrasta selkeä, ei tarvinnut mankeloida montaa kertaa.
 Tietäen epäselvän käsialani, ostin valmiin tekstin. Sulkasato samalla reissulla.
 Pyyhin poskia pitkin valuneet kyyneleet, tunnen kaipauksen.
 Leikkasin vielä kaksi kortinpituutta satiininauhaa, solmin yhteen ja suljen kortin.
 
 On vain hiljaisuus ja suru sanaton.

tiistai 11. syyskuuta 2018

Kupari

Eihän siinä mennyt vielä kuukauttakaan ja nyt on kattolamppu omalla paikallaan. Suuresta myyntitapahtumasta, Juthbackan markkinoilta, ostamamme kattovalaisin on nostettu korkeuksiin ja valaistuminen voi alkaa.
 Valaisimen malli on antiikki. Myyjän arvio osuu vuosiin 1920-30. Facen keskusteluryhmässä oli hyvin samanlainen valaisin, jonka ikäarvio oli vuosisadan alkupuoli. Anyway, valaisin on vanha ja todennäköisesti Ruotsin puolelta. Myyjä ainakin oli. 
Valaisin asetettiin pöytäryhmän päälle, käännetään pöytä näin tai noin, on valaisin aina keskellä pöytää.
Ihmettelin miksi katonrajassa olevan kuupan alapuolella on paikka hehkulampulle. Avaatko sinä?
No, kun lampuissa oli valot, näkivät ohikulkijat, että tähän talouteen tulee sähkö.
Kaikki lasiosat ovat alkuperäisiä, ehjiä ja siistejä.
 Vajaan kaksi kuukautta katossa ehti olla edellinen valaisin. Se siirrettiin viereiseen pistokkeeseen. Pöytäryhmä ja valaisin ovat hyvä pari. Kuparista saisi kuulemma hyvän kilohinnan... =D

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Kenkäkaappi

Rempparytinät on tänään saatettu loppuun siltä osin, kun suunniteltiin tänä vuonna tekevämme. Viimeiset listat on naputeltu kiinni, maalisuti paikkaili vielä paikantarpeet ja kaiken voi asettaa omille paikoilleen.
Ainakin hetkeksi.
Mitä sitten viimeksi tehtiin? 
Miähen loma lähestyi loppuaan kuukausi sitten ja pikkueteinen oli vielä pahasti vaiheessa. Miäs esitti vaihtoehdon, että vaihdetaan ulko-ovi, mutta nähtyään uusien ovien hinnaston, päätyi samaan loppulausumaan kuin minä, maalia vanhan pintaan.
Kulku pääsisääntulon kautta estettiin muovipressulla. Ei se mitään olisi estänyt, jos joku siitä olisi pättänyt läpi tulla, kun ulko-ovi oli maalauksessa suulilla monta päivää. Maalin kuivuminen kesti kauan. Pohjamaali + kolme kertaa käsittely / puoli kesti n.16 tuntia lappeellaan.
Välillä pyydettiin naapuriapua, kun miähen täytyi lähteä asioille, eikä taloa ilman ovea voinut jättää vartioimatta.Välillä ovi nostettiin paikoilleen, kun teimme lähtöjä pidemälle.
Joskus kesän aikana kävimme sunnuntaiajelulla Akaassa noutamassa Tori.fi löytämäni kenkäkaapin. 
Pitkin kesää olin etsimällä etsinyt tilaan sopivaa kenkäkaappia, mihin mahtuisi monta paria menokkaitani. Lue, minun.
Kaappin syvyys oli passeli jäämään välioven taakse ja useammalle parille kenkiä olisi hyvin tilaa kolmessa laatikossa.
 Kenkäkaappi on umpipuuta, mutta ei tällaisenaan mikään kutsuva. Miäs purki kaiken osiin, nupit, etuseinämät ja rungot. Suosin mielummin muokattavissa olevaa materiaalia ja tehän sen jo tiedätte, kierrättäminen on meidän juttu.
 Kaikki pinnat hiottiin ja pölyt huiskittiin pois. Valmis kaapisto on oikea namupala. Kuva valmiista alempana.
Ulko-oven odottaessa kuivumistaan tai ennen sitä uudistettiin vanhat pinnat. 
Katto maalattiin, kuten muissakin huoneissa valkoisella.
Ennestään valkoinen eteinen maalattiin valkoisella ja vanha mäntyvalmisteinen vaatenaulakko maalattiin vihreäksi.
 Siirsin tummanvihreät henkarit kaapiovien taakse ja niputin valkoiset käyttöön.
On aika raottaa väliovi ja katsoa miltä sisääntulossa näyttää. Molemmat olemme lopputulokseen tyytyväisiä.
Ensimmäisen kerran koskaan, ihka ensimmäinen lasityönikin tulee näkyviin kunnolla. Suunnittelin jo tekeväni tähän uuden jossain vaiheessa, mutta miäs hiukan torppasi ajatukseni.
 Kattovalaisimen valinta on ollut vaikein asia. Olen selannut nettiä, käynyt kaupoissa, katsellut niska väyneenä eri vaihtoehtoja löytämättä vieläkään sitä oikeaa, mutta nyt mennään tällä.
Keittiön käytävän valaisin siirtyi eilen sisääntulon puolelle, vastaavasti suurempi samanlainen vaihdettiin eteisaulaan ja, ja, ja...
 Ennen niin tummanruskea pääovi on nyt puhtaan valkoinen. Ulkopuolella lasissa ollut ristikko on jätetty pois ja kausikranssi nostettu paikoilleen.
 Kenkäkaapissa on sama purkan sävy, kuin eteisaulan seinässä. Pikmentti on vain eri purkissa, Helmi kalustemaali, kuten vaatenaulakossa.
Lankavetimet ovat sirot.
 Sateenvarjoille löytyi kesäalesta kiva kaponen kori, jonne sopii useampi ranka, sadeviitat ja kenkälusikat.
 Sammuttimen paikka säilyi samana, kuin aikojen alusta.  Kenkäkaapin yläpuolella kulkevassa kotelossa on lämpöpumpun putkisto.
 Kapean kaapinpäällisen täytin heti! Kyltti Diagnoosi Sisustusmania.
 Miähen hymypatsas.
 Kevyesti punertava palmikoitu matto on osoittautunut oikein käytännölliseksi. Tumman harmaa, koko alan peittävä matto ei päässyt jatkoon.
 Lidlistä ostettiin kenkähylly, tämäkin ollut ostoslistalla kauan. Tämän päälle voisi laittaa toisenkin, mutta yritetään nyt pärjätä yhdella, vaikka just tilasin kahdet kengät, uups!
Tervetuloa meille,