torstai 30. huhtikuuta 2015

Kevätnäyttelyt

Kuvailin viime viikonloppuna Mouhijärven lasikurssilaisten töitä ihailtavaksenne.
Ikkunatöiden taustalla on rakennustyömaan peite.
Pidin näyttelyn ajan työnäytöstä, jolloin sain leikattua lähes kaikki palat tähän kranssiin.
Tänään kävin Parkanossa laittamassa osan kauden töistä nähtäville.
Jälleen kuvissa lasikurssin satoa.
Näin se aika kului täältä vappuun. Mukavaa kevään juhlaa teille kaikille, sekä kiitoksemme kaikille onnittelijoille.

 

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Vauvaonnittelut

 Kävimme heti tilaisuuden tullen, eli tänään, tervehtimässä tulokasta. 
Voi suloisuutta!
  Mummin ja papan hoivaa kaipaa nyt
lapsenlapsi, pienokainen vastasyntynyt.
Vaippaa saamme nyt jälleen vaihtaa
eikä hupsutuksiakaan tarvitse kaihtaa.
Kaikki on tuttua, silti uutta
päivänpaisteen ihanuutta.
 
Birgit Ahokas
Suuret kiitokset teille kaikille,


lauantai 25. huhtikuuta 2015

Ilo ilmoittaa

Tyttärestämme on tullut äiti, vävystämme isä ja meistä isovanhemmat!

Pienokainen ja äiti voivat hyvin. Niin ja isä myös.
Lapsukaisen odotettu syntymäpäivä siirtyi kahdella viikolla eteenpäin. Saimme tästä päivästä tuplajuhlapäivän, kun vietimme miähen kanssa 30- vuotista kihlapäiväämme 25.4.
 Ihanat kurssilaiseni olivat tehneet meille kakun. Tässä on kolme kyyhkyä, omat lapsemme, sekä pikkuruinen kyyhky, nukkaposki pienokainen.
 Lämmin kiitos teille!

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Täältä vappuun


 On aika saatella kulunut kurssikausi lomalle. Syyskuun alusta huhtikuun loppuun jättää taakseen satoja ajettuja kilometrejä. Aika on kulunut joutuin, mukavassa ja innostuneessa seurassa.
Kiitos kaikille!
 Tulevat viikonloput olen varannut opistoiden kevätnäyttelyille, joista ensimmäiseen Sastamalan opistolle, Suodenniemen osasto, kävimme laittamassa miähen kanssa lasitöitäni näytille. Näyttely avoinna 18.4. klo 10.00 - 15.00 ent. Koskelan tehdashalli.
Kyllä, minun töitäni. Saadakseni ensi talveksi työtä opiston parissa on hyvä tapa esitellä kävijöille lähialueen kurssitarjontaa pienimuotoisesti.
 Samoin huomenna vien osan töistäni Vammalaan, jossa on mahdollista tutustua osaston kevätnäyttelyyn kolmen päivän ajan, 18.-20.4. 
Asiasta kirjoitti Tyrvään Sanomat jutun.
Itse olen paikalla lauantaina pitämässä työnäytöstä. Mahdollisesti vielä sunnuntainakin, mutta maanantaina kutsuu sitten muut työt ja illalla kevään viimeinen lasikurssi.
 Viikon kuluttua perjantaina olen laittamassa kurssilaisteni työnäyttelyä Mouhijärven osastolla, jota voi käydä katsomassa  la 25.4.2015 klo 10.00-15.00.
Saatta olla, että pidän täälläkin työnäytöksen. 
Nämä kaikki osastot ovat Sastamalan opiston näyttelyjä.
 Ja tästä vielä viikko eteenpäin, vapunaattona, olen laittamassa lasikurssin kevätnäyttelyä Petäjä-opistolla Parkanossa.
Opiston töitä on nähtävillä useammassa eri paikassa eri aikaan, mutta päänäyttely pidetään musiikkiopistolla 1.-3.5. klo 12.00-16.00.
Tänä kuluneena vuotena on opistoiden kurssitarjonta ollut jälleen runsasta ja monipuolista. 
Innokkaita tekijöiden taidokkaita töitä on mukava mennä katsomaan. Hakemaan inspiraatiota ja suunnittelemaan tulevan kauden harrasteita.
 Unohtamatta niitä monia laulajia,soittajia ja tanssiesityksiä.
 Kuvauksellinen puunrunko kutsui luokseen matkalla Suodenniemelle.
p.s 1 500. päivitys!


torstai 16. huhtikuuta 2015

Monesko?

 Tai oikeastaan, monennetko?
Tuttuakin tutumpi Revontuli neuloontui tuplaten ystävän pyynnöstä. Voi jeekuna, että osaa olla kimurantti se ensimmäinen mallikerta. Kertakaikkiaan!
Ihan pikkaisen kärähti, kun jouduin taas purkamaan, eikä lanka ole mitenkään siihen yhteistyöhaluinen.
 Alun kankeuden jälkeen työ sujui kuin työ yleensä. Helposti, mukavasti ja loppua kohden haikeasti. 
Lanka on Novitan Huurre, jossa on mukavan seesteiset sävyt.
Harmaa lanka tuotti ongelmia jatkuvine solmuineen, sekä kerän sisälle tungetut villahöttöset oli saada kielenkannan kalkattamaan.
Kyllä ne muutoin oli ihan mukavaa neulottavaa, kun oli niin väljä aikataulukin.
 Siin ne nyssi olis. 


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Väriä pintaan

 Sunnuntain riemulaari, verhojen penkominen jätti jälkeensä melkoisen sekamelskan, joka ei ota toentuakseen. Pirtissä huonekalut ovat yhdessä kasassa, kun en saa päätökseen verhojen kanssa vekslaamistani. 
Halusin laittaa sivuverhojen lisäksi, v. 2007 virkkaamani verhot, mutta arska oli jättänyt jälkensä jokaiseen silmukkaan.
 Lykkäsin koko kolmen koplan, sekä muutaman kolme virkattua liinaa pyykkäriin ja valitsin sporttisen ohjelman. Se, että sain kaikki kastumaan.
Seuraavan ohjelman valitsin 40' mukaan ja lisäsin kahden väripaketin mömmöt ja suolan. No, suola ei ollut ohjeenmukainen. Hyvin väri kuitenkin tarttui.
Kolmas ohjelma oli sama kuin värjäys, jolloin liika väri lähti pois.
Tänään työ eteni pitkän työpäivän päättyessä ensinnä ikkunan pesulla. Ei sentään satanut lunta, kuten eilen. Pääsin testaamaan uutta ikkunanpesintäni, joka oli heti yhteistyökykyinen kanssani. Puhuimme samaa kieltä. Laitoin nuorimmaisen pesemään oman huoneensa ikkunan ja sehän sujui mallikkaasti. Konevoimin.
Keittiöön olen suunnitellut uusia verhoja, kun olemassa olevista mitkään ei ole mieleisiä. Olen mieltynyt Vallilan uusiin kuoseihin, mutta en ole päässyt näkemään niitä lähemmin.
Toisaalta käynti kangaskaupassakaan ei olisi hassumpi ajatus. Joskus olisi kiva ottaa heti käyttöön valmisverho. 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Pitääkö aina?

 Suunnitelmissa oli ja hyvä suunnitelma olikin, että olisin aloittanut viikonlopun ikkunoiden pesulla. No en aloittanut, en. 
Aloitin vapaani perjantai - iltapäivänä nukkumalla ensinnä kolmen ja puolen tunnin päikyt, jotka sitten toistin heti lauantaina hieman lyhempinä. Minun ei kertakaikkiaan meinaa kroppani taipua puoli neljän herätyksiin!!
Herättyäni lauantaina toistamiseen miäs ehdotti teatteri-iltaa, jonne olin kyllä valmis lähtemään. 
 Sunnuntain aloitin paljon eilistä virkeämpänä, mutta taas oli jokin mutta, etten voinut aloittaa niitä ikkunoita =D
Olen vuosia siirtänyt ja siirtänyt verhojen järjestelyn, kerännyt vain laatikoittain kaikki talteen! Kolmen vuosikymmenen aikana en ole liiemmin heitellyt mitään pois, ihan vain ne vanhan pirtin pikkuruutuihin tehdyt. 
Miäs kantoi varastosta laatikoita ja minä nakkasin kangaspinoja sinne, tänne ja tuonne ja loput itselle. Hus sentään mikä pöly ja huiske, kun tunteettomasti tein suurjakoa. 
Siinä samassa kävimme läpi muutaman kaapiston, joissa on pöytäliinoja. Kaikki minulle puhumattomat siirsin lähteviin.
Ensimmäiselle pysäkille jätimme lastin siskoni pengottavaksi, toinen oli ystäväni luokse ja kolmas UFFin laatikot.
Sen jälkeen oli hyvä käydä äänestämässä ennakkoon, koska olen varsinaisen äänestyspäivän töissä.
 Pesaisin pellavasekoitteiset verhot ulos kuivumaan, eikä liiemmin haitannut silittämistä, päinvastoin, kun kangas oli hieman kosteaa sateen alettua. Rypyt oikenivat paremmin.
 Viikonloppukin tuli lusittua pienin askarein, yhtään ruutua pesemättä. Täytyy siirtää toimenpide työpäivän jälkeen, kun loppukuun viikonloput olen töissä.
 Pitääkö aina alkaa mylläämään viimeisetkin kaapin nurkat, kun voisi päästä helpommalla ja vain tehdä suunnittelemansa työt?

 
Ai niin, nukkisessa on ikuinen joulu!