Huh hellettä, syyskuu

Aurinko on hellinyt meitä täydeltä terältä monta päivää. Lämmöt tuli, kuin tulikin takaisin ja pihatöitä on taas kiva tehdä. 

Maissit on siirretty huvimajalta kasvarin eteen. Näillä kasvustoilla on ollut haasteellinen kesä, kun ovat siirtyneet vuoroin sinne ja tänne. Välillä on kastelu unohtunut, mutta hyvin ovat selvinneet. 

Tälle kesälle esikasvatin muutaman daalianjuurakon. Täytyy ottaa talteen kasvukauden lopussa, jos saisin tästä jatkumon tuleviin kesiin. Samalla nämäkin rehevöityvät.

En kyllästy tähän uuteen näkymään. Huoneet työllistivät jonkin verran, mutta kyllä ne tuottikin.

Poistin viime viikolla kurkkukasvuston, keräsin loput syötävät parempiin suihin. Tomaatit jätin, mutta typistin toisesta jo latvan pois. Chilikasvusto jäi vielä. Niiden kypsyminen on hidasta. 

Kalusteet on jo kannettu pois, syystä, että miäs on operoitu. Minulle jäi kaikesta siistimisestä huolimatta paljon syystöitä, joihin tulen tarvitsemaan fyysistä apua. 

Nautin hetkestä, ihailen kasvustoja. Tänä kesänä ei tarvinnut kastella mitään istutuksia, vaikka ei niitä tehtykään montaa uutta. Nekin ovat sujahtaneet niin omiin koloihinsa, ettei ne huuda apua.

Afrikanlilja, eli sinisarja kukkii. 

Tosin vasta näin loppukaudesta. Monta kertaa kesän aikana mietin miten saada aikaistettua näiden kukinta, kun ei niitä voi kovin aikaiseen ottaa kellaristakaan pois keväällä.

Nostin nämäkin kottarin kyytiin ja roudasin pergolasta puuatarhan tyhjille laatoille. Tästä ne ovat taas helppo kantaa kylmältä suojaan, kun sen aika on. 

Ruukkuistutuksilla saa hyvin täydennettyä tyhjää tilaa koko kasvukauden ajan.

Huomaa tyhjentynyt kasvari.

Olen saanut tuon yhden kukinnon, harmaa purkki, ja ostanut vitosella kappale nuo tummien ruukkujen sisällön Plantagenista ennen sen lopullista tyhjennystä. Nämähän ei kuki ennen kun sen purkki on täynnä. Siksi en vaihda ruukkua keväällä suuremmaksi, täydennän vain multatilaa ja annan olla. 

Olen laittanut valkoisen kukinnon alut ruukkuun keväällä. Lehdistä päätellen kasvua on, mutta kukintoja en odota vielä muutamaan vuoteen.

Yksi kukkivista on laventeli, jonka kokeilen myös talvettaa kellarissa.

Syksyn tulon näkee jo monin eri tavoin. Olemme usein ihailleet Tallinnan kivoja kahvilapihoja, joissa risteilevät kasvit ja valosarjat kepeän huolettomasti. Etsin netistä verkkovirralla toimivaa valaisinsarjaa, joka loisi pihaamme samanlaisen tunnelman ja jota voisi halutessaan täydentää vielä myöhemminkin. 

Onneani oli voittaa yksi valosarja, 5 m, jossa on 10 lamppua. Olin aiemmin elokuussa ostanut Terasille nettikaupan kautta 10m pitkän, 10 lapulla olevan Led-valoketjun ja sain osallistua kuukauden arvontaan.

Lyhyt valonauha on kaunis lisä vanhan kasvarin päädyssä. Omenapuun takaa se näyttää kivalta ja valaisee hyvin. 

Tässä alkaa olemaan jo sitä meininkiä mistä olen pitkään haaveillut. Valoa, varjoisaa suojaa, mahdollisuuksia. Unelmat toteutuu!

Terhi

Verihelttaseitikki

Lankavarastojeni penkominen muutti tämän sukkaparin värisuunnitelman täysin, kun sain neulottua toisen sukanvarren. Kahden eri lankalaadun yhdistäminen kahden kerroksen raidoiksi tuotti syksyisen lookin, jota halusin vielä korostaa enemmän joskus voittamillani langoilla. Olin valmiiksi valinnut keskiruskean sävyn, jonka jätin mieluusti pois.

En yhtään muista kenen blogista olen lankani saanut, mutta sain se verran käsialasta selvää, että pohjalanka on luonnonvalkoista seiskaa, joka on värjätty verihelttasitikillä. Niin on minulle mieluinen väri ja sopii mielestäni täydellisesti tähän joustimeen.

Valmiit sukat taidan jättää omaan käyttööni.

Kaikille teille, ihanille virtuaaliystäville, toivotan hyvää vappua näillä hehkuvan lämpöisillä auringonlaskukuvilla, jotka kuvasin 3.tien varressa keskiviikkoiltana. Kokoontuminen kevään juhlaan on kielletty, eikä lämpötilakaan houkuttele piknikille. Nyt ollaan näin omissa oloissamme ja mekin saimme yhden yhteisen vapaapäivän lisää viikkoomme.

Uusi ennätys

 Siellä mekin, missä niin moni muukin kävi viime viikonloppuna, Euroopan suurimmilla kädentaitomessuilla. Reilun 55 t kävijää! Lisäystä viime vuoteen n.4 400. Lauantai oli kaaos mitä luin netistä ja kuulin kurssilaisilta. Messut ovat monipuolistuneet vuosien saatossa. Jos joku harmittelee väentungosta, ei pidä messuille lähteä. Tarjonta on kattavaa, hyvin monipuolista ja aina lähtee mopo käsistä, vaikka kuinka päättäväinen olenkin.

Olin taas kahden vaiheilla lähdenkö ollenkaan, mutta arpaonnen osuttua kohdalleni Taito Shopin pääsylippuarvonnassa, päätös oli helppo. Mennäänhän me.
 Menopäivä valikoutui sunnuntaiksi hetkellisen pähkäilyn päätteeksi ja hyvä niin. Edellisillan pikkujoulut tuli nukuttua pois ja heräsimme vasta silloin, kun piti olla kiinni messuhallin ovirivassa. Teimme rauhassa kierrostamme ja löysin etsimäni. Sen jälkeen olikin vuorossa ostokset rivien välistä 🙃.

Olin kirjoittanut ne tärkeimmät hankinnat oikein ruutupaperille, lähinnä mittoja. Kun sain kaikki yhdestä loosista, vei miäs jo ensimmäistä satsia ostoksia narikan suojaan.
Voi kuinka onkaan helppoa ostosten teko, kun toinen menee valmiiksi jonoon ja minä haalaan maksettavat koriin. Saatiin taas paheksuvaa silmäparia, mutta kokenutta messuilijaa ei kannata mulkoilla. Tämä tehdään taidolla =)

Kävin tapaamassa myös Susun ja ihan vain parin uuden kerän kanssa siirryin takaisin juoksuradalle. Ostokset putkahtelevat vuosien mittaan valmiina töinä blogin puolelle, tai niin minä luulen. Toivon!

Hedelmäkulho

Orkidean kaunis kukinto saa silmät säteilemään ja naururypyt lisääntymään. Kukinnoissa on juurikin ne värit, joita suorastaan rakastan! Taustan vaaleanpunainen sävy tulee pirtin seinästä.

Helppohoitoiset ja vähään tyytyvät kukat tuovat pikantin lisän kodin sisustukseen ja uudelleen kukkiessaan jopa minä innostun luulemaan olevani viherpeukalo. Jälleen kesän tullen kannan kaikki orkideat pihalle. Kukillakin pitää olla kesäloma.

 Aiemmin keväällä vaihdoin tai lisäsin suurimmalle osalle sekä viherkasvejani, että orkideoja uudet mullat ja kasvualustat. Teen sen kyllä mielummin ulkosalla ilmojen salliessa, mutta alati lisääntynyt innostukseni kaikkeen viherkasvillisuuteen lisäsi intoa puuhailuun keittiön pöydän ääressä.

 Kevät on edennyt hurjaa vauhtia, aurinko nousee päivän aikana jo korkealle, eikä kasvuvaloa tarvita kuin aamuisin. Sen valoon on kiva herätä ja kun unisena rämmin kohti keittiötä, vilkaisen pirtin ikkunalle, jossa on hyvinvoivat viherkasvit. 

Kevään edetessä kohti kesää on aika päivittää vielä yksi teatterikäynti, jonka kävimme vielä viime viikolla katsomassa miähen kanssa.
Vanhoja poikia, jonka esitykset jatkuvat jälleen syksyllä, on nostalgiamatka musiikin ja muistelmien kautta aikojen taa.
Klassikkobiisit soivat ja laulu raikaa, kun vanhat pojat lähtevät kiertämään unelmiaan maailmalle. Vai lähtevätkö sittenkään? Naurussa on pitelemistä Puntti Valtosen letkeissä saappaissa, Esko Roineen karismassa ja Tuomas Uusitalon pojan roolissa. Olen pitkään ja hartaasti toivonut näkeväni Taneli Mäkelän ja nyt sen näin viiden penkkirivin pääästä. Kyllä, pidin näkemästäni ja kuulemastani!
Nyt on aika ottaa kesäkataloogit selailuun ja suunnitella kesäteatterimatkat hyvissä ajoin.

Välillä onni osuu kohdalle, kun antaa sille oman nimen käyttöön. Osallistuin fasessa sistutusryhmän sivulla arvontaan ja ilahduin suunnattomasti, kun sain henkilökohtaisen viestin voittaessani tämän kauniin ja herkän Petals hedelmäkulhon itselleni.

Tämä on Janne Uusi-Auttin käsialaa. Be&live hedelmäkulho on valmistettu kierrätysmuovista ja sen voi pestä tiskarissa.

Tuote oli pakattu kauniisti. Paketti oli perillä kahdessa päivässä. En ole vielä ennättänyt sitä testaamaan, vain ihastelemaan sen kaunista muotoa ja miettinyt mitä muuta siinä pitäsin esillä kuin hedelmiä.

Väreistä voi valita valkoisen, mustan, turkoosin tai vaaleanpunaisen. Kokojakin kahta sorttia.

 Plussana kotimaisuus, kierrätys, erilaiset mahdollisuudet hyödyntää, keveys, helppohoitoisuus ja kauneus.

Puutarhurin maja

Kesän Avoimissa puutarhoissa teimme kierroksen Nekalan siirtolapuutarhaan, jonka bongasin monesta lähiseudun käyntikohteesta. Sinne minut johdatti Avoimissa puutarhoissa nähty ilmoitus Puutarhurin maja, joka on yhdessä näistä alueen kauniista ja suloisista pienistä mökeistä.
Pääsin kurkkamaan majan tarjontaa ja ihastuin kaikkeen kauniiseen ja sievään. Syksyn käännyttyä kohti joulukuuta sain iloisen viestin kauppiaalta, että olin voittanut arvonnassa 50 € lahjakortin, jonka arvontaan olin osallistunut syksyn aikana.
Yli 350 osallistuneen joukosta lahjakortti tuli minun käyttööni. Tarkkaan harkitsin, katselin ja vertailin, mitä ihanaa voisin haluta itselleni.
Tein tilauksen voittoni jälkeisenä aamuna ja paketti saapui kolmessa päivässä. 
Tilauksessani tuli Orangery puutarhakengät, ihanat kukalliset ja yllättävän painavat ja jalkaan mukavat, mutta niin herrrkulliset.

 William Morris Strawberry Thief käsihara, sekä Miljögårdenin suutelevan sammakkoparin. Näillä vermeillä voikin harata ensinnä joulun kukkivat ja siirtää sitten ajatukset tulevaan kesään.