Mummo

Kauan haaveilemani mummotakki on tehty! Tässä on ollut 1, 6 kg pelkkää mummoilun iloa, että sain takin valmiiksi ja pääsimme kuvaamaan sen Vuokatin rinteen reunalla. 

Minulla ei ole ollut ohjetta, olen vain katsellut ja ihaillut Pinterestin kuvia ja kerännyt itseäni miellyttävät seiskat tai sitä vastaavan langan vahvuuden työtäni odottamaan. Virkkasin ensin helmaa kiertävät isot neliöt, jotka yhdistin virkkaamalla. Sen jälkeen virkkasin helmaosaa ja kavensin tasaisin välein pyllyn puolella istuvuuden parantamiseksi.  

Ylös taakse halusin ensin yhden suuren lapun, mutta tarkemmin mietittyäni, en halunnut. Virkkasin ensin pikkulappuja kädentien korkeudelle. Olin tylsistyä, kun näitä piti tehdä paljon. Mutta edessä tulisi olemaan vielä lisää pikkupaloja.

Tein jokaisesta mallista ja väristä omat pinot, että sain kaikkia sävyjä tasaisesti. 

Virkkasin palat toisiinsa silmukan etureunasta ja pystysuunnan kohdalla hyppäsin yli yhdellä ketjusilmukalla.

No nyt! Tässä kohtaa olisi sovitusnukelle ollut taas käyttöä, mutta sain apukädet ja sain sovitettua takin päälleni. 

Ei kun jatkamaan. Laskin tarvitsevani lisää noin 50, ennen kuin aloin taas sovittelemaan lappua lapun viereen.

Tässä näkee yhdistämisen hyvin. Molempien palojen etureunan silmukka ja kaikki kolme yhteen.

Nyt kastelin valmiin työn ja laitoin kuivumaan tasolle. Hellepäivä ja työ kuivui päivän aikana. 

Jätin kädentielle yhden palan aukon hihan istuvuutta parantamaan. Olin tällä välin virkannut jo hihojakin, mutta ne jouduin vielä muokkaamaan uudestaan. 

Alun alkaen takin miehusta oli minulle hyvin väljä, mutta takki venyy painonsa vuoksi, jolloin leveys siirtyy pituuteen. Virkkasin etulistoihin tarpeeksi kerroksia, ettei takki näytä pieneltä. Tässäkin jouduin kokeilemaan takkia ylläni monta kertaa, että sain yläosasta istuvan, niin ettei puolikkaiden palojen kohdalla tule mitään isompaa kuprua, eikä niskassa reunus liepota.  Välillä lisäsin ketjusilmukoita, kun taas pitkissä syrjissä jouduin vähentämään. 

Valmis takki on monikäyttöinen, sopii kivasti niin housujen, kuin tunikan kaveriksi. 

Valitsin vaaleanpunaiset suuret napit. En tehnyt napinläpiä, vaan käytän työn ketjusilmukoita.

Hihansuu reunaan virkkasin sekä vaaleanharmaan, että tumman kerroksen ks.

Käytin loput pikkulaput hihoissa ja lopun virkkasin vaaleanpunaisella, kuten helmaosassa.

Terhi

Heinis

Heinäkuussa on kukkamaat täyttyneet kasvusta niin, että joka puolella tuntuu olevan ylitarjontaa. Meillä on kuukauden aikana satanut paljon, eikä mitenkään kevyesti ripsotellen, vaan ihan maahan asti. 

Tämän keskikesän aikoihin muokatun kukkamaan laitto on edennyt aina pieni askel kerrallaan, mutta siihen se on jäänyt, kun sade rankoo päälle. Yhtenä aamuna sain taas kokeilunarvoisen idean siirtää vanha vältti kukkamaahan. Se vaati hiukan korjaamista, joten miäs otti ja ehjäsi sen hitsaamalla kasaan. Vältin alle laitettiin painava laatta, ettei kone vajoa maahan. Yksi joutilas hetki kylillä, kun toinen ehdottaa jos siihen jonkun köynnöskasvin laittais. Kärhö kainalossa kohti kassaa.

Ettei toinen jäisi ilman, niin mukaan lähti kaunis persikansävyinen sormustikukka. 

Kukkamaan toisessa päässä kukkivat mehikasvit. 

Tähän ei ole suunnitteilla vallihauta, vaan laatoitus rajaamaan nurmen reunaa. On muuten yritetty, mutta ei sateella. 

Ihastuin näihin shiluetteihin Hankkijalla. 

Käsissä olevien keppien päissä olevat koripussit on tallessa, ei käytössä tänä kesänä. Jätin kaiken pihakoristuksen suojiin kesän alussa, kun tiesin mikä työmaa meillä on edessä. Syksyllä on melkoinen kerääminen kaiken materiaalin kanssa, että muistaa ja löytää mikä missäkin on.

Padallinen euron pelakoita.

Katkoin pitkäksi venähtäneet poimulehden kukinnot pois pötköttämästä pergolan hiekkapatjan päältä. Se ei välttis kuvasta välity, mutta hyvin jäi vielä kukkivaa. 

Meillä on vanhemman pojan kanssa tänä kesänä yhteinen projekti. Minä kasvatan, hän syö. En ole aiemmin chiliä kasvattanut, mutta menee kyllä jatkoon, jos sato onnistuu. 

Sain keijunkukan humun perheeltä. Tämä kasvaa kasvihuoneen päädyssä, enkä aina edes muista sitä kastella. Se on niin taivasalla, että sade on hoitanut kastelun puolestani. 

Tykkään näin helppohoitoisista kukista. Tämä on venynyt jo hyvin pituutta ja kukkii kauniin tasaisesti.

Kylpyammeellinen orvokkeja

Yhtenä päivänä putsasin etupihan kukkamaan laatoituksen välit. Se ei olekaan mikään pikkujuttu, kun laattojen välejä on paljon. Ensin siivosin ja kitkin koko kukkamaan, revin irti kasvustoja, jotka valtaavat alaa. Nostin vesialtaan edustalla olevan puuritilän pois, ja harasin rikat. Samalla siistin sisääntulon kukkamaan reunan, johon oli itänyt paljon sormustinkukkaa. Koko hiekkakäytävää en harannut, siihen on meillä muita keinoja, mutta näiden kukkien edustan pystyn pitämään siistinä.

Käytössäni on kaksi erilaista kaavinta, jossa toisessa on teräsharja. Lopuksi vielä harjasin kaikki laatat puhtaaksi. Sama homma täytyy tehdä takapihan kukkamaille, mutta sinne asti en vielä ole ennättänyt.

Terassin kukkaistutus

Valkoinen isotähtiputki

Keltakaunokki

Jaloritarinkannus

Ranskantulikukka

Kirahvi

Tulikukka

Terhi