Sulka kaarrokeneule

 Pitkästä aikaa otin osaa testineulontaan, kun puikot olivat hetken tyhjillään. Pidän sulista, pitkistä ja kaartuvista. Hentoisena tuulessa leijuvista, untuvaisen kevyistä.

Pielisen Kalusteen lankapuoti on tehnyt ihastuttavan kaarrokeneuleen, johon minulla oli valmiina langat. Jännää, että on oma lankavarasto. Mustan langan ostin kevättalvella, kun ajelimme lomareissulta kotiin Parkanon kautta. Parkanon Kehräämön loppuunmyynti sai ostohousut jalkaan ja ostin heiltä loput mustat Lettlopit mitä laatikoista löytyi. Vaaleanharmaan kävin ostamassa sulkaväriin. Ihanaa, kun ei täydy kikkailla monella värillä, nyt on selkeää. Hyvä väri piiloutua, musta.

Kuvio jatkuu neuleen takana pitkine sulkineen. Tein ohjeen mukaan lyhennetyt kerrokset ja i-cord päättelyn.

Kastelin valmiin neuleen etikkavedessä ja painelin suurimmat vesiryöpyt altaaseen. 

Pyykkäri linkosi loput vedet ja neule kuivui tasolla yön aikana. Silitys ja kevyt höyrytys tekee ihmeitä, häviää pyykkitelineen laineet.

Lankaa kului 0, 620 kg. 

Neuloin 4,5 mm neliskanttisilla. 

Terhi

Käsityökirjasto

Vuoden alkupuoliskolla ei uusia käsityökirjoja ilmesty samaan tahtiin, kuin loppuvuodesta. Alkusyksystä ilmestyneet uudet neulekirjat ja -lehdet ovat innostaneet niin, että kauppareissutkin on pitänyt suunnata isompaan markettiin. 

Omalta kylältä, eikä naapuristakaan löydy kirjakauppaa, joten tilaan entistä enemmän myös netin kautta. Kirjojen selaaminen on ihanaa. Saatan kopioida ohjeen tekemääni neuleeseen kirjan sivuilta, että kirja tai lehti pysyy siistinä. Satunnaisesti ostan ohjeen myös tekijän omilta sivuilta. Siksi minulla pitää olla asiat järjestyksessä ja kauniisti esillä.

Ruåttalaiseen tuli ihanan siro metallihyllykkö myyntiin aiemmin syksyllä. Siltä istumalta en lähtenyt ostoksille, vaan mietin miten saada tämä sijoitettua näiden kahden kirjakaapin kanssa samaan tilaan.

Ensimmäisellä kauppakäynnillä myytiin eioota. Sain lisää miettimisaikaa, etten ny vaan hätiköisi. Mittanauhaa en edes harkinnut käyttäväni, kun hyllylle on tarve, niin saanhan minä sen sopimaan johonkin koloon. 

Näistä viidestä kirjasta kolmessa on minun testineulottu neule. Kirjasta ei löydy minun neuloma neule, mutta on kiva muistella mennyttä aikaa. 

Syksyn aikana on ilmestynyt monta kivaa käsityölehteä. Ihan kaikki ei ole tässä, vaan selattavana toisaalla. Ostaessani olen hyvinkin tietoinen mitä ostan. Tälläkin viikolla olen saanut kolme puhelinmyyjän yhteydenottoa tilaa, tilaa, tilaa, kun en halua tilata yhtään uutta lehteä. 

Kun järjestelin uusimmat nidokset hyllyyn, olin vakuuttunut, että kyllä näitä painoksia voi vielä kotiuttaa muutamia lisää. Kaikki erikoispainokset lehdistä olen niputtanut keskimmäiselle hyllylle, niin etteivät ne vääntyile ja näen hyvin selkämyksestä mikä on missäkin. 

Kun koko huone myllättiin, meni mattokin vaihtoon. Varastossa pahvirullattu matto on ollut viikon paikoillaan, mutta edelleen se aaltoilee. 

Hylly on kiinnitetty seinään mukana tulleilla kiinnittimillä. Nyt se pysyy siinä, eikä muuta voi, kuin ihastella se siroa muotoa ja hyllyjen aarteita. 

Ennen uudelleenjärjestelyjä olin tuonut telkkaripöydälle valmistamani tiffanyvalaisimen, jonka nostin uuden hyllyn päälle. Passaa väreiltään kivasti maton punaan. 

Koska hylly muutti meille, se kieräytti huonekalujen vyöryn, josta olen nippa nappa selvinnyt viikossa. Ei niin pientä muutosta, että se jäisi vain pölyjen siivoamiseen.

Hyvää pyhäinpäivää teille kaikille 💖

Terhi

Lehti-kirjoneulekauluri

Sain neulottavakseni kauniin kaulurin. Tein "testineuleen", eli luin ohjeen ja neuloin. Lopuksi kastelin työn etikkavedessä, mutta nyt en lingonnut, vaan puristelin ylimääräiset vedet pois ja kuivatin neuleen tasolla. Lehti-kauluri on Poltettu Oranssi tarvikepaketti.

Huivi neulotaan suljettuna neuleena, jolloin ei tule nurjan puolen kerroksia. Neuleen alussa ja lopussa on kiva kaksivärinen kirjoneulejoustin, joka napakoittaa kaulurin reunoja. 

Lanka on on ihanan pehmeää 2-säikeistä hahtuvavillaa, jota on miellyttävä neuloa ja käyttää. 

Neuloin aiemmin syksyllä Lehti-kirjoneulelapaset jotka tein tummalla sävyllä. Kaulurista tein settiin vaalean. Tällaiset pienet neuleet valmistuvat joutuin, langankulutus 0, 070 kg.

Terhi

Lehti-kirjoneulelapaset

Sain pyynnön tehdä testineuleen Lehti-kirjoneulelapasiin, kun asiakkaalta oli tullut kirjoneulekaaviosta huomautus. Loin silmukat. Kun luin ohjetta huomasin heti, että olihan siinä tarve tehdä pientä ohjetäydennystä, mutta se ei ole sellainen virhe etteikö sillä saa tehtyä lapasparin. Täytyy vain olla tarkkana. Nyt siihen on tullut ohjekorjaus. 

Kirjoneulekuvio kulkee kivasti jatkuen läpi työn. Mallikaavio on selkeä, eikä kuviossa tule pitkiä lankajuoksuja, kuin muutaman kerran.

Lanka on 100% suomenlampaasta. Lampaan omia värejä on musta ja valkoinen, kuvioväri on värjätty raparperilla. 

Tarvikepaketti on Poltettu Oranssi, lähes paikallinen yrittäjä, kun ollaan vierekkäiset paikkakunnat. 

Terhi

Kiilopää

Nyt täytyy sanoa stop! En minä neulomista lopeta, mutta testineuleiden kanssa tuli luvattua liikaa ja kesä näytti sen, että aikataulussa luvattu ei sitten pitänyt. Eikä vielä lisäaikakaan auttanut asiaa, mutta matkalla pidin yhden yökkäripäivän jolloin vain neuloin ja neuloin ja sain Kiilopää-neuleen valmiiksi. 

Ohjeen on tehnyt Tiina Lukkarinen, Neulova Kettu-käsialaa. Ihastuin mallissa sen säännölliseen kirjoneuleeseen, joka vain jatkui ja jatkui. Toisaalta helppo mallikerta oppia ulkoa, mutta en opetellut, vaan siirtelin staattista lappuani kerros kerrokselta.

Nappasin lankakoristani ne jämälangat, joista olin jo neulonut jotain. Aina jää eri värjäyserää muutama kerä jäljelle. Tässä neuleessa ne sopi sekoittaa hyvin yhteen ilman, että se näkyy valmiissa pinnassa häiritsevästi.

Pohjavärinä kaunis ruskea, kirjoväreinä oranssi, kulta ja vihreä, joka taittaa niin kuvissa, kuin luonnossakin värinsä turkoosiin.

Valmis neule painaa 0, 760 kg. Varsin maltillinen, kun koko neule on neulottu kirjoneuleena. Aivan ihana lämmittelyneule, kun oikeasti alkaa kylmä ilmat. Nyt vasta härnäilee. 

Kuvauspaikka matkalla on tuttuun tapaan Vuokatinvaaran näköalatasanne. 

Valmis neule on liotettu ja kevyesti puristettu ylimääräinen vesi pois. Laitoin neuleen koneeseen, kevyt linkous, 400 kierrosta/min. ja sen jälkeen tasolle kuivumaan. Helteinen lomaviikko, neule kuivui nopeasti parvekkeella kuvauskuntoon.

Mistä pidän eniten? Hihoista. Ne ovat minulle hiukan ylipitkät, mutta se ei haittaa. Saan peitettyä hyvin ranteeni. 

Samoin hihan leveys heti hihansuusta, johon tehtiin lisäykset alkuun. Hihat pussittaa kevyesti, jolloin ne on helppo pukea, eikä kinnaa mistään.

Raglankavennus korostuu pohjavärin kavennuksista.

Tekisinkö toisen samanlaisen? Ehdottomasti kyllä! Tässä neuleessa on kiva sekoitella värejä keskenään ja upottaa lankanyssykät helppoon kirjoneulepintaan.

Sitten voikin vain katsella maisemia. Muistella kesän kuumimpia viikkoja ja nauttia lämpimästä neuleesta.

Terhi

Juhannus

 Odotin juhannusta kuin kuuta nousevaa. Ei aikaisia työaamuja, eikä koko päivää jalkeilla oloa, vaan saan istuakin välillä. Olen vetänyt kroppani ihan jumiin, eikä se ihan viikonlopussa aukene, mutta saan tehdä omassa tahdissani ja niin meidän juhannus alkoi.

Leivoin aattona kaksi piirakkaa, joista toisen tein gluteenittomana ja toisen tavallisena. Lämpimäiset auton perään, vaihtovaatteet, sadeasut, vapaa-ajan askareet ja tyhjät kauppakassit vielä mukaan ja suunta ruokakauppaan. Asiointi oli sujuvaa, kun pääsimme kalatiskille. Päivän ruokahetkiin ei mitään kuori, pilko, keitä, vaan lämmitä ja nauti. Vielä mökkituliaiset kärryyn ja sitten kylmälaukkuja pakkaamaan. 

Tässä vaiheessa minun rainani katkesi, kun auto kääntyi isolle tielle. Mökkimatka kuusenperseeseen on kiemurainen ja pitkä muutaman käyntikokemuksen jälkeen. Ehdin ottamaan välikuoleman, että jaksoin illan muiden kanssa. Me olimme autojonon viimeiset, muut olivat menneet jo torstaina. Meitä oli laskelmieni mukaan 17 + 3 koiraa. 

Oma vapaa-ajan askareeni on testineule, joka on Kaks kettua suunnittelema Kiilopää. Tästä myöhemmin lisää. 

Miäs otti mukaansa virvelin ja kaikkineen heittovehkeitä taisi olla viidellä. Meidän tullessamme vain Eemeli oli saanut yhden kalan.

Oli taas ihana nähdä nämä apinat 😀

Itse istuin neulomassa vuoroin rannalla, vuoroin kuistilla tai jossain sateelta suojassa. Aattopäivän vesisade oli hiukan herkässä, puhumattakaan juhannuspäivästä, jolloin satoi välillä kaatamalla. 

Painorajoitettu laituri. Vene saapumassa rantaa, jossa oli molemmat haavit. Ensimmäisen hauen sai SonjaP, toisen Jaana ja kolmannen vaarin venekunta.

Humu ottamassa vastaan venekunnan kalaa.

Nuorin soutaa, pikkumukelot kyydissä.

Vaari vahtii Eemeliä 😏

Järviveden lämpö ei ylittänyt 15,5'. Silti useampi kävi uimassa, lapsetkin. Sauna oli lämpimänä koko illan. Jokainen hoiti oman ruokailunsa omaan tahtiin. 

Koirista 2/3 kävi uimassa.

Isä ja pojat

Nuotion ympärillä väki viipyi pitkään pelaten ja nauttien kesäillan kauneudesta. 

Kävin kuvaamassa sumuisen järven pinnan ennen kotiin lähtöämme.

Halasimme tytöt, Eemeli oli ollut nukkumassa jo monta tuntia, joten heipat parvelle. Halasimme muut ja käänsimme auton kotia kohti. 

Kotona miäs suolasi kalat, kun minä kävin vielä kierroksen puutarhan puolella. 

Juhannusruusut kukkivat kauniisti. Ensimmäisen kuvan vaaleanpunainen  juhannusruusu on kaunis, kuten tämä perinteinen valkoinen, anopin peruja. 

Terhi