Lisää sukkia

Villasukkia pirpanoille! Pitääpä päivittää jotain neulottuakin välillä, etteivät ihan luule etten neulo enää. Kuten huomaatte, vapaa-aikani sato on aika minimaalista. Keväällä ennätin neulomaan monet parit sukkia, mutta syksyn myötä tahtini on hidastunut mahdottomasti. Ylimmän kuvan sukat annoin jo isänäivänä mukaan Venlalle. Näissä valkoinen lanka on Novitan Nalle, ruskea on se. Ehtii vyötteetkin hukkumaan, kun kerät kulkevat mukanani työssä ja kotona. Veikkaan, että löytämäni vyöte on ruskeasta kerästä, Regia Schachenmayr Adventure Color. Ohut lanka on miellyttävää neuloa ja sukasta tulee hiukan vahvempi kirjoneuleena. 

Lupasin neuloa myös Vanessalle parit sukat, mutta nyt en saanut valmiiksi kuin yhden parin matkaan,  josta hän oli niin iloinen ja innoissaan, että oli laittaa sukat jalkaansa ulkoilemaan lähteissään, vaikka langanpäät olivat vielä päättelemättä. Hän seurasi tarkkaan, kun neuloin seuraavaa paria, mutta en ollut niin nopea, että olisin saanut paria valmiiksi tälle reissulle. Ruskea lanka on samaa kuin Venlan sukissa, vihreä on SadersGarnin Lanett.

Nämä sukat syntyivät vähän "silmät kiinni", kun luulin muistavani kerrosmäärät, mutta en sitten muistanutkaan. Syntyi liian suuret sukat tälle kaudelle. On sitten Venlalle valmiina ensi syksyksi.

Pipari

 Viikonloppu on mennyt ihan pipariks! Taikinakaulin oli vuosia työttömänä, mutta toimi edelleen moitteettomasti, kun sen kaivoin jemmoistaan. Taas on luettu päivyriä, soviteltu aikatauluja ja kerätty ihanat pirpanat yhteen. Koko viikonloppu on leivottu ja siihen osallistui myös nuorimmaisen tyttöystävä, joka teki meille huikean kauniin piparkakkutalon. Kunhan toennun tästä hulinasta ja korvien tinnityksestä, asettelen talon näkyvälle paikalle.

Miäs kävi hakemassa Vennin ja Vanun puolivälistä perjantai-iltana, kun jäin iltakurssia ohjaamaan. Kahden yön hoitokeikka meni joutuin. Kun pääsin töistä, ilmoitettiin vanhimmalle pojalle, että Miljan kyyti voi lähteä. Olimme lähes yhtä aikaa kotonamme.

Tyttöjen päiväpuuhat menivät aika tavalla heidän omien leikkien mukaan. Molempina päivinä aamupalan jälkeen ulkoiltiin. Vaari osallistui tähän sillä aikaa, kun kävin laittamassa kurssilaisten lasitöitä uuniin. Hyvin organisoitua hommaa. Ulkoilun jälkeen hoidettiin ruokailut ja vasta sen jälkeen leivonta. Täysinäiseen vatsaan ei mahtunut siten paljon taikinaa.

Viikonloppu oli tyttöjen mieleen. Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut saavani tytöt yhdeksi viikonlopuksi ennen joulua piparitalkoisiin ja tästä tavasta olisi kiva tulla perinne. Näissä kuvissa on Miljan koristelemat piparit.

On sekä äidille, että isälle kotiinviemisiä.

Miljuska 💗

Viikonlopun leipomukset valmistuivat valmistaikinasta. Niin viitteliäs en enää ole, että tekisin itse taikinan. En panostanut gluteenittomaankaan, vaan ostin valmiit piparit, jotka tytöt saivat koristella.

Tässä on Venlan koristelmat piparit. Kuvassa on myös kummisedän Ilves-pipari.

Venni 💗

Nämä on Vanessa koristelemat. Teemana voisi sanoa sydän ja vaaleanpunainen.

Vanu 💗

Täytyy ihailla keskittymisen määrää ja tahtoa tehdä jokaiselle lähimmäiselle oma pipari.

Koristeissa on valinnanvaraa. Osa löytyi omista jemmoista, osan ostin varta vasten.

Jos lauantaina opeteltiin painamaan muotilla taikinan reunaan ja muotin terävä pinta alaspäin, oli oppi mennyt jakeluun, kun sunnuntaina jatkettiin.

Parasta leipomisessa oli taikinan maistelu ja valmiiksi koristellun piparin nautiskelu.

Sunnuntaina saimme noutajat leivonta-avuksi. Nämä hetken pienten kanssa haluamme muistaa pitkän aikaa. Lapsien kanssa on kiva puuhailla ja aika kuluu jouten.

Menee pieleen

 Palataan taaksepäin viime lauantaiaamuun, kun taivas purppuroi kaikissa kauniissa väreissä. Hetki oli nopeasti ohitse, mutta ennätin poukkoilemaan ovelta toiselle kamerani kanssa ja tallentamaan tämän ainutlaatuisen ja kauniin hetken. Lumi valkaisi maiseman, joka sitten suli pois päivällä alkaneen kaatosateen myötä.

 Jopa valkoinen ovikranssi muuttui aamuauringossa vaaleanpunaiseksi.

 Kaidelaatikon valkoiset kanervatkin punersi. Monen monta kaunista kuvapäivitystä näkyi päivän aikana eri medioissa, Suomen luonnon monimuotoisuus tuli nähdyksi.

 Yöpaita päällä, pienessä aamupakkasessa sai ahdistuksen kiljahduksia hiukan enemmän, kuin riemunkiljahduksia. Kyllä rapsakka pakkanen voittaa mennen tullen nämä sateiset päivät ja pimeyden. Muutaman päivän vesisateet sai veden nousemaan pellon päälle ja niin korkealle, etten ole aiemmin nähnyt.

Ostin ensimmäisen amarylliksen, nyt leikkona. Erikoisen kaunis väritys herätti kiinnostukseni. Leikkokukka on kestävä ja helppo, ei kaatuile, eikä vaadi tukikeppiä.

Olen päässyt katsomaan jouluisten kauppojen koristetarjontaa. Tietyt kaupat kuuluvat joulun alla vuodesta toiseen luottokauppoihini, mutta nyt olen hieman pettynyt  ja löytänyt jo uudet ihastuksen kohteet. Kyse ei ole kyllästymisestä, vaan mahdollisuudesta peruspalloja enemmän. Koska joulu on minulle suuri juhla, haluan laittaa ja askarrella erilaisia tunnelmia.

Askartelumateriaalista voisin mainita tuon aiemman ovikranssin, jota voin pitää talven ajan ulko-ovessa. Halusin sen olevan valkoinen, että edes jossain olisi talventuntua.

Kävimme katsomassa tämän vuoden toisen teatteriesityksen, Peter Pan menee pieleen. Osui kyllä messevästi nauruhermoon, niin oli kaikki hölmöilyt samassa paketissa. Suuri peukku esitykselle.

Emme ole tietoisesti hakeutuneet korona-aikana näihin menoihin, vaan emme halunneet vaihtaa sovittua esitysaikaa ensi keväälle, emmekä vaihtaneet lippujamme lahjakorttiin. Olimme ostaneet molempiin näytöksiin lippumme jo keväällä, kun lumi oli vielä maassa.

Hallistus on taas ohjeistanut kokoontumiset ja pian taitaa mennä loputkin riennot taas sulkuun. Harmi, niin harmi, että tällaista tapahtuu. Hetken näytti hyvältä, mutta näillä mennään ja pyritään olemaan kuuliaisia kansalaisia. 

Teatteriesityksen jälkeen ajoimme ohi Tallipihan ja siellä näytti olevan seesteinen meno. Pysähdyimme aistimaan vanhan miljöön tunnelmaa siitä huolimatta, että vettä vihmoi ja tuuli oli viedä jakauksen ihan väärään suuntaan. Monta kutsuvaa myyntipaikkaa, mutta houkuttavin on kyllä Suklaapuoti. Joka muuten löytyy nyt myös Kauppahallista.

Arvoin sunnuntaina Hyvän mielen villasukat lapsille-kirjan, jonka voitti Tytti. Kiitos teille kaikille kiinnostuneille ja onnea voittajalle. Odotan viestiäsi osoitteineen, tekeilla.taas ät gmail.com, että voin lähettää kirjan sinulle. 

p.s kuukausi jouluaattoon....jei!