Baklava, huppumyssy

 Vielä ehdin tekemään päivityksen tammikuussa valmistuneisiin, kun tilauksesta neulomani huppumyssy valmistui viikolla. Muutaman langanpään päättely odotti aikansa, mutta ihan pikkaisin ponnistuksin nekin on nyt piilotettu neuleen lomaan. Ohje myssyyn.

Tänä talvena moni on innostunut neulomaan helppokäyttöisen hupun, jossa ei hiukset littaannu. Tässä on kiva yhdistelmä päähinettä ja kauluria samassa paketissa. Kun sain langat, Viking Garn Kid Silk (2)ja Alpaca Bris (2), etsin ohjeen, jossa toivottu malli ja neuletiheys kohtaisi just eikä melkein. Kun pääsin alkuun, on kuin olisi upottanut kätensä silkin sekaan kaiken karhean villan jälkeen. 

Ohjeessahan on kasvojen ympärillä leveä resoorireunus, joka on ommeltu kaksin kerroin. Kun lankaa oli rajallisesti, neuloin vuoroin kaulusta, vuoroin kasvojen ympäryksen resooria. 

Kysyin miten haluat, että jatkan, kun itse en taittaisi reunusta, ettei siitä tule liian painava silmien eteen. 

Kokeillaan ensin yksinkertainen resoori, jonka voi halutessaan vielä ommella. Vältytään yhden kerän ostolta, jota ei kuitenkaan tarvisi käyttää montaa grammaa. 

Neuleen pinta on unelmaisen pehmeä ja kuten huomaat, en viimeistellyt neuletta vielä mitenkään. Odotan, että tilaaja näkee ensin valmiin työn livenä miltä reunan käännös näyttäisi käytössä.

Niin paljon, kun olen koskaan tehnyt tilaustöitä, on näissä aina monta eri vaihtoehtoa. 

Valmis huppuosa on ainakin tarpeeksi korkea nutturalle tai ilman. Ihan jo itsekin katsoin valmiiksi langan, josta voisin tehdä oman hupun. 

Kaulusosa on tarpeeksi väljä ja pitkä, että se peittää paljaan ihon. 

Nyt olisi sitten tilauksessa pakkaset, joita on jo vähän lupailtu, että tämä pääsee testikäyttöön. 

Huomaa, että sauma on päälaella, 

Terhi

TeeTee shop

 Tammikuu lähestyy loppuaan. Ommuute menny nopeasti tämä kuukausi, kun vuodesta toiseen olen ihmetellyt miten yksi vuorokausi voi olla 48 h mittainen. Nyt olen nauttinut jokaisesta päivästä omalla tavallani, hiljaksiin hipsutellen, uutta pohtien. Koti on kohentunut nurkka kerrallaan, aina kun siltä tuntuu. 

Miäs toi kevään ensimmäiset tulput ilahduttamaan viikonloppua. Nämä ei kauaa meillä kauniina kuki, kun suuri kivikasa, leivinuuni, lämmitetään joka ainoa päivä. Se on sellainen lämmönlähde, ettei nämä leikot oikein ole mielissään. 

Otin esiin jo kevään jumppajussit. Joskos nämä innostaisi nostamaan omankin takapuolen ylös ja ulos entistä useammin. No jumppasinhan ne ainakin kaapista ulos 😂

Haksahdin alennusmyyntiin. Ensimmäisen kerran nähtyäni ilmoituksen, laitoin viestin heti roskiin. Uuden viestin otin vastaan silmät kirkkaina ja pää melkein pilviä hipoen. TeeTee Shopin loppuunmyynti on ollut reilun viikon - 70%.

Minua kinosteli kaikki, ihan kaikki. Tein melkoisesti töitä, että sain langat kassalla ja huppista. Kaikki katosi. 

Uusi yritys, monta muutakin oli samaan aikaa näppäimillä kanssani. Sain langat kassalle ja maksoin. Tuo ihana limeNoro oli yksi tavoitteeni ostoskorissa. Sen lähtöhinta kerälle oli n. suurin piirtein.

Olen monta kertaa sivuuttanut tämän lankamerkin langat juurikin niiden hinnan vuoksi. Aikoinaan, kun aloitin blogin olin jäänyt pitkälle sairauslomalle työtapaturman vuoksi. Olin silloin ajatellut, että kun saan töihin palattuani ensimmäisen kunnon tilin, ostan ekat Norot. Kuinka kävikään? Jouduin työkokeiluun, jonka aikana työsuhteeni lopetettiin ja kunnon tiliä en sitten koskaan saanutkaan. Kun olen päättäväinen, kunnon jäärä, en sitten koskaan uusissa työsuhteissakaan tullut ostaneeksi tätä lankaa. 

Nyt osatyöllistettynä ajattelin, että ihan se ja sama, ne langat tänne ja heti! 

Siinä sivussa saatoin sitten laittaa jotain muutakin näppäimistölle ja ihan kaksi kertaa samana päivänä, kun linjoilla oli iltapäivästä jo rauhallisempaa. Kun katsoin sivuja, niin vielä olisi jotain kivaa tarjolla, mutta nääh! Emmä taida😏

Terhi

Hertta kaarrokeneule

 Nyt on sellainen voittajafiilis, kun tämä testineulepusero valmistui! Puseron neulomisessa ei ollut mitään ylimääräisiä haasteita, mutta ainahan se aikataulu mielessä pyrkii olemaan ajoissa valmiina. Tämän deadline on 7.2., että ehtii myyntiin ystävänpäiväksi. Olen tehnyt n.yhden puseron viikossa tänä vuonna, sekä yhden sukkaparin. Kun on aikaa ja suuri palo neuloa, niin näitähän kyllä valmistuu. 

Tähän puseroon valitsin värin, joka on hyvin samanlainen kuin suunnittelijalla, Mirja Heikkilä, eli VillaUnelmia. Kun aiemmissa postauksissa kerroin, en aio ostaa yhtään uutta lankaa, jos se ei ole aivan loppu, niin samoilla linjoilla pysyin, vaikka minulla ei ollut tarpeeksi samaa värierää pohjaväriksi. Pohdittuani asiaa, minulle olisi jäänyt nuo eri värierien kerät hyllyyn, jos en olisi alkanut neulomaan paitaa kahdelta kerätä. 

Kaksi kerrosta / väri ja vaihto. Valmiissa neulepinnassa se ei edes näy kunnolla. Ainoastaan sivusaumassa, jossa lanka kiristää hiukan jatkuvana nousuna. 

Itselleni uusi neulepinta on kukkajoustinneule, joka on hiukan hitaampi, kuin perusjoustin. Tämä antaa neuleelle viimeistellyn ilmeen ja kuohkea lanka nostaa kuvion hyvin esiin.

Kirjoneuleosuus hihansuussa on esimakua kaarrokkeeseen. Keräsin langanloput valkoisesta langasta, kun kaikkea pätkää löytyy hyllystä.

Sain neuleen valmiiksi eilen, kun viimeiset langanpäät oli päätelty. Liotin neuleen etikkavedessä ja laitoin koneeseen linkoukseen 400 kierr./ min.

Paita kuivui jouten, kun nostin se telineen kanssa uunin eteen yöksi. Aamulla höyrytin pinnan kevyesti ja kirmasin auringonpaisteeseen kuvaamaan. Voisinpa sanoa, että ihana pusero keväthangille, mutta niitä hankia ei ole! On vain ihana pusero 😀

Lanka on Alafosslopi, puikot 4,5 ja 6 mm

Langankulutus 0,9 kg

Väri 1239, pohja

Valkoinen 0051

Tumma puna 1240

Terhi

Sarjapöytä

 Pientä inspiraation hakua ollut ilmassa, kun joulu on siivottu ja jotain tarttis tehdä. Jotain ei vaadi isoja investoja, mutta hyvä olla nopea ja valita oikein, kun kohdalle osuu roskalavalta suuri kodin tyhjennys operaatio. Ensin nopea vilkaisu, sitten sormet näppärinä, mulle, kuvaviesti ja silti yksi meni toisessa päässä ohi, kun viestejä oli tullut paljon. Minä kuitenkin pääsin osalliseksi useampaan tuotteeseen, jotka miäs sitten haki viikolla ihmeteltäväkseni. Enpä olisi koskaan arvannut tarvitsevani sarjapöytää, jonkinlainen kasarijäänne, mutta tämä setti on pieni ja tuli hyvään saumaan. Inspis on löydetty!

Tässä on tullut iskettyä kaksi kärpästä samalla lätkällä, kun kolmatta päivää tuijotin pöytäsarjaa, vähän hipasin kulmaan, mutta en tehnyt liian nopeaa tuttavuutta. Edessä olisi viidakko, viherkasvien uudelleen järjestely. Olivat mokomat joutuneet elämään ahtaudessa pitkän juhlakauden, kasvaneet uusiin mittoihinsa ja osa murjotti huomionhakuisena. Ei sitä pidä suin päin sukeltaa kohti haastetta, vaan edetä harkitun hitaasti. Päämäärätietoisesti. 

Otin heti mukaan sakset, suuren astian viherryksille, rikkasetin ja suuntasin eteenpäin. Talvi on jättänyt jälkensä, osa kasveista vaatii lisää valoa ja sitä laitoin tulemaan ajastimella. Kukkien siistimiseen menee aikaa, kun samalla järjestelin ne uudestaan. 

Kaksi suurempaa sarjapöytää nostin ikkunan edessä olevien pöytien päälle. Näiden pöytien lävitse pääsee valo, joten kerrostuminen on kivannäköinen. 
Pienimmän pöydän nostin puisen senkin päälle. Kivojen kukkatasojen löytäminen on välillä todella haastavaa. Talvella valoa ei ole liiemmin tarjolla, joten kaikki keinot otetaan käyttöön, että saadaan ahdettua kukkavalon alle mahdollisimman monta ruukkua. 

Päivän hämärä hetki, ei kun päivä oli hämärä. Siirtelin, siistin, kokeilin ja se on siinä. Tällä järjestyksellä mennään kohti ikkunanpesuaikaa. 

Saniaiset siirsin alemmaksi ja yhden otin pois amppelista. Ihanat pehkot ja pitkät ilmajuuret saivat vähän saksia, kun parturoin niiden kasvua helläkätisesti.

Kukkavalo toimii taas ajastuksella. Seuraavaan sähkökatkoon asti. Olen välttynyt kiertelemästä kaupoilla alkuvuoden, mutta olen huomannut uusien viherkasvien kutsuhuudon, johon en ole aikonut mitenkään reagoida. 

Päivän aikana kiertelin kaikki huoneet, kaikki kasvit ja (k)annoin vettä janoisille. Siinä on kuulkaa vesinekkaa täytetty useamman kymmenen kertaa, terästetty merilevällä ja pyyhitty ohi sujahtaneet vesipisarat heti talteen. 

Hyvinvoivat kasvit ovat ilo silmälle, pitää mielen virkeänä ja olon skarppina. Hoitovirhepaholaisen otteessa ei moni kasvi anna anteeksi, mutta aina kannattaa yrittää uudestaan. 

Minua kiehtoo aina vihreys ja rehevyys. Ihan minimalistisen pienestä kasvista en yksinään pidä. Minulla ei ole mitään omaa suosikkia, luottokasvia, vaan kokeilen ja kerrostan omaa kasvustoani mielin määrin. 

Näiden pikkupöytien saaminen toi kyllä uutta virtaa kasvuun ja kasvattamiseen!

Terhi

Kortteja

 Joulukorttien jälkeen siivosin askispöytäni ja joulun vuoksi täytin sen heti kaikella kädentaitoihin liittyvillä jutuilla. Mikään paikka ei pysy tyhjänä, kuin hetken, kun ehdin taas säätämään. Olen pyrkinyt pitämään korttihommat koko ajan työn alla, mutta arvaatte varmaan, yhtään en ole tehnyt valmiiksi. Paitsi, kun pyydetään, niin johan siinä kuvat, pohjat, teipit ja liimat löytyy koloistaan. 

Tein kaksi erilaista korttia, joissa näkyy harrastuneisuus. Kun toiveluettelo on pitkä, karsin aina osan ja pyrin pitämään jonkinlaisen yhteneväisen linjan. Kaikkea en saa aina mahtumaan, vaikka kuinka vaihdan pohjan väriä, kuvan kokoa ja tekstiä. Osa toiveesta löytyy sisälehdeltä, jos kansi on jo varattu. 

Toisessa kortissa oli hukkua vallan tatsi! Piti käydä välillä ottamassa happea, kun millään saanut ideanpäästä kiinni. Yhden kortin tekoon minulta saattaa mennä useampi tunti. Yksilöidyt kortit eivät ole mitään sarjatuotantoa, vaan mietin, mittailen, leikkaan ja kokeilen. Kun löydän värin, kuva ei välttis passaa. Stanssaan harkitsen, välillä valmiita sarjoja. Käytän erilaisia leikkureita ja kokeilen kivoja väriyhdistelmiä. Etsin ideoita ja kokeilen toimiiko ne valmisteilla oleviin töihin. En kiinnitä mitään, ennen kuin olen varmasti itse tyytyväinen. Tässä olin varma, että lilahtava ympyrä on paras, mutta eihän se ole. 

Jos minulla on silppulaatikko joulukortteja varten, niin sellainen löytyy myös muita kortteja varten. Näistä löytyy joskus kivoja muistoja, ai niin, sehän oli siinä työssä ihan paras vaihtoehto. Tässä kortissa käytin 3D-kohotarroja, että sain kiinnitettyä haaraniitit päällyspaperin kulmiin. Samalla nuo voittoviirit jäivät irti pohjastaan.

Sisäsivulla on menty pelaajan aivoihin asti oman kivan harrastuksen parissa. Nuolet leikkuusilppua ja reunojen kuvionauha Washi-teippiä.

Terhi

Riisinturi bukly

 Tammikuu on ollut yhtä puikkojen kilkatusta, kun kolmas testineule valmistui loppuviikosta. Pääsin eilen kuvaamaan sen ulos, kun paita oli kuivunut. Kastelun ja linkouksen jälkeen silmukat sulautuvat toistensa lomaan ja kiva pörröisyys nousee työn pintaan.

Lankahyllyssä on alkanut näkymään tyhjiä koloja, joita olen täydentänyt seuraavilla suunnitelmilla. Ei minulta ideat lopu!

Tämä neule on @neulova_kettu suunnittelema Riisitunturi Bukly, jonka deadline on tammikuun 30.päivä. Kun kaikki testineuleet on valmiina, tarkastettu, ohje on tulossa myyntiin tuonne sivuille. 

Valitsin omaan neuleeseeni harmaan värin kevyesti puuteroituna. Lanka on  Alafosslopi, puikot 4,5 ja 6 mm. Langankulutus 0, 960 kg.

Pääväri 0056

Kuvioväri A, tumma harmaa 0057

Kuvioväri B, vaaleanpunainen 1239

Kuvioväri C, vaaleanharmaa 0054

Tässä neuleessa palmikot joustimina tuo kivaa twistiä neuleeseen. Palmikkoihin suosittelen 5 mm puikkoja, ettei pilli kiristä. Tosin neule joustaa mukavasti, jolloin se voi alkuunsa ollakin ihan hyvä, ettei neulo liian löysää.

Kokeilin ottaa kuvat itsekseni eilen kovassa tuulessa, mutta puhelin ei pysynyt pystyssä missään. Sain sentään nurmikkoa näkyviin, hihan ja hassuja lähikuvia, kun syöksyin puhelimen perään. Pyysin miähen puhelintelineekseni. Johan onnistui! 

Terhi