Käsityökirjasto

Vuoden alkupuoliskolla ei uusia käsityökirjoja ilmesty samaan tahtiin, kuin loppuvuodesta. Alkusyksystä ilmestyneet uudet neulekirjat ja -lehdet ovat innostaneet niin, että kauppareissutkin on pitänyt suunnata isompaan markettiin. 

Omalta kylältä, eikä naapuristakaan löydy kirjakauppaa, joten tilaan entistä enemmän myös netin kautta. Kirjojen selaaminen on ihanaa. Saatan kopioida ohjeen tekemääni neuleeseen kirjan sivuilta, että kirja tai lehti pysyy siistinä. Satunnaisesti ostan ohjeen myös tekijän omilta sivuilta. Siksi minulla pitää olla asiat järjestyksessä ja kauniisti esillä.

Ruåttalaiseen tuli ihanan siro metallihyllykkö myyntiin aiemmin syksyllä. Siltä istumalta en lähtenyt ostoksille, vaan mietin miten saada tämä sijoitettua näiden kahden kirjakaapin kanssa samaan tilaan.

Ensimmäisellä kauppakäynnillä myytiin eioota. Sain lisää miettimisaikaa, etten ny vaan hätiköisi. Mittanauhaa en edes harkinnut käyttäväni, kun hyllylle on tarve, niin saanhan minä sen sopimaan johonkin koloon. 

Näistä viidestä kirjasta kolmessa on minun testineulottu neule. Kirjasta ei löydy minun neuloma neule, mutta on kiva muistella mennyttä aikaa. 

Syksyn aikana on ilmestynyt monta kivaa käsityölehteä. Ihan kaikki ei ole tässä, vaan selattavana toisaalla. Ostaessani olen hyvinkin tietoinen mitä ostan. Tälläkin viikolla olen saanut kolme puhelinmyyjän yhteydenottoa tilaa, tilaa, tilaa, kun en halua tilata yhtään uutta lehteä. 

Kun järjestelin uusimmat nidokset hyllyyn, olin vakuuttunut, että kyllä näitä painoksia voi vielä kotiuttaa muutamia lisää. Kaikki erikoispainokset lehdistä olen niputtanut keskimmäiselle hyllylle, niin etteivät ne vääntyile ja näen hyvin selkämyksestä mikä on missäkin. 

Kun koko huone myllättiin, meni mattokin vaihtoon. Varastossa pahvirullattu matto on ollut viikon paikoillaan, mutta edelleen se aaltoilee. 

Hylly on kiinnitetty seinään mukana tulleilla kiinnittimillä. Nyt se pysyy siinä, eikä muuta voi, kuin ihastella se siroa muotoa ja hyllyjen aarteita. 

Ennen uudelleenjärjestelyjä olin tuonut telkkaripöydälle valmistamani tiffanyvalaisimen, jonka nostin uuden hyllyn päälle. Passaa väreiltään kivasti maton punaan. 

Koska hylly muutti meille, se kieräytti huonekalujen vyöryn, josta olen nippa nappa selvinnyt viikossa. Ei niin pientä muutosta, että se jäisi vain pölyjen siivoamiseen.

Hyvää pyhäinpäivää teille kaikille 💖

Terhi

Halloween

 Viime syksynä osallistuimme nuorten järjestämään Halloween-juhlintaan. Oli kiva suunnitella mitäminäpukisinpäälleni, kun ennen ei olla saatu kutsua näin kivaan naamiaistapahtumaan. 

Silloin mietimme, jos me järkättäis tänä syksynä jonkinlainen tapahtuma, mutta, mutta, ollaan nyt vaan ajatusen tasolla ja kattellaan ensi syksyä.

Sehän ei kuitenkaan estä meitä laittamasta parit pääkallot näkösälle, kun mrtokmanni tarjoaa näyttävyyttä -50% hintaan. Kävimme yhdessä tekemässä suunnitelmia ja päädyimme ostamaan heebon, jonka ääni on karmaisevan ihana 😂😂 ja silmät välkkyvät kirkasta punaa. 

Keraaminen kurpitsa valikoitui kokonsa ja materiaalin puolesta. Tästä saadaan kestokoriste, kun en polta kynttilää, vaan pujottelin valonauhan sisuksiin.

Hellou!

Mä luulen, että aamusta pelästyn tätä ihan itse =)

Miäs pujotteli tämän ylle lisää viittaa mustasta lakanasta. 

Kuistin kukkalaatikoissa on tuijan oksat, joiden väliin pujottelin kuparilankaledit ja lisää pääkalloja. 

Hyvää Halloweenia!

Terhi

Raitaa

Jämäkerien korista on valikoitunut pari raitakerää ja niihin sopivaa yksi väristä punaista. Ensimmäisen sukan jälkeen näkyy valmiin sukan vasemmalla puolella jämäjämäkerien loput, joista aloitan neulomaan ensin toista paria. Kun raitalankaa on vähän, en edes yritä tasata raitoja, vaan hyödynnän langanlopun. Nämä pirteät punaraitaiset annoin Vanessalle viikonloppuna tavatessamme katsomossa. Kun sain kaivettua sukan kerrallaan käsilaukustani, meni sukka toisensa perään heti käyttöön. En edes ehtinyt huomaamaan oliko sopivaa kokoa, joten minun piti tyttäreltä huhuilla perään oliko näissä edes väljyyttä 😄

Minulla oli melkein toinen pari valmiina annettavaksi. Siksi varmistelin, etten neulo liian pieniä sukkia, vaan väljyysvaralla. Tähän sukkapariin sain sukanvarsiin loput fuksianpunaisesta, joista tunnistaa sukat omikseen. 

Nämä sukat neuloin seiskan uudesta koostumuksesta, 80% villaa, 20 % pa. Näppituntuma on miellyttävä. Kestääkö käytössä, varmasti, ainakin tyttöjen jaloissa. Lanka on 7 veljestä Svengi. 

Terhi

Bixella

Viikko on silleen ollut jännä, kun miäs joutui takaisin sairaalaan vuorokaudeksi, että mitäs nyt. Onneksi tutkimusten ja tarkkailun jälkeen hän pääsi takaisin kotiin kuntoutumaan ja arki rullaa taas. 

Sillä me pääsimme suunnitellusti lauantaina katsomaan vanhimman lapsenlapsen, Venlan, kilpavoimistelunäytöstä Tampereelle Kauppi Sports Centteriin.  

Treenaaminen ja kilpailut kuuluvat tämän perheen viikko-ohjelmaan, kun molemmat tytöt ovat eri joukkueissa ja siten myös molemmilla on omat aikataulunsa. 

Meitä oli katsomossa paljon, kun omaa porukkaakin oli 9. Vain vanhin poika ja Eemeli olivat pois. Kannustusta siis riitti. 

Kiinnostus toisesta ja lajista on tärkeää. Aikoinaan tytär harrasti balettia ja vanhinta poikaa se ei taas kiinnostanut, mutta minäpä äitinä pidin sellaisen puheen, että oli kiinnostuttava toisen tekemisestä niin, että istut katsomossa ja olet jupisematta. Se, että on läsnä, merkitsee paljon. On asioita, joista ei lajissa, kuin lajissa aina ole selvillä, mutta se läsnäolo on tärkeää.

Istui tytär kymmenet kerrat poikien jääkiekkopeleissä ja matkoillakin, vaikka aina ei olisi jaksanut raahautua mukaan aikaisiin viikonloppuaamuihin. 

Forssan naisvoimistelijat, Bixella, tytöt 10 v-

Ihailen rytmiä, harmoniaa ja taituruutta. Venla on aloittanut joukkueessa syksyllä ja mukana jo niin tasokkaasti, että hatunnosto. 

Näimme monen eri ikäisen ja tasoisen ryhmän esiintymiset ja kannustus oli valtaisaa niin joukkueilta, kuin katsomosta. 

Vaikka vähän jännistäis, niin se ei näy suorituksessa. Näimme iloisia ja taitavia esiintyjiä ympäri suomen.

Jokainen voimistelija sai mitalin kaulaansa suorituksensa jälkeen. Kohta on hommattava oma kaappi kaikille saavutuksille. 

Onnea tasokkaasta suorituksesta kaikille. 

Voimistelunäytöksien jälkeen siirryimme asioille ja syömään. Edessä oli vielä pitkä ja ihana ilta, kun olimme ostaneet viime vuoden marraskuussa, heti lippujen tultua myyntiin, omat paikkamme Kaunotar ja Hirviö musikaaliin Tampereen Työväen Teatteriin. 

Eilen puhuimme kulttuurielämyksistä, joita olemme kokeneet täällä ja läheisellä Tampereen Teatterin istuimilla ilman, että meidän on täytynyt lähteä mihinkään lähialuetta kauemmaksi. 

Toinen toistaan upeampia ja mahtipontisia esityksiä on voitu käydä katsomassa vuodesta toiseen. Walt Disneyn Kaunotar ja Hirviö on saanut ensi-iltansa viikolla ja mehän siirryimme luonnikkaasti aitioon. Kumpikaan ei muistanut, että eihän näitä lippuja ollut tarjolla näytökseen kuin tälle paikalle tai ei mitään. 

Aitio oli sinänsä hyvä paikka, että miäs pystyi vaihtamaan neljän istuinrivin paikkansa vieruskavereiden kanssa käytävän puolelle ja sai olonsa himpan paremmaksi väljän käytävän puolella, kun minä jäin istumaan rivin toiseen reunaan. Niinhän se musikaali alkoi ja tempaisi heti mukaansa. Mikä nautinto!

Musiikki, ääni, laulu, puvustus, näyttelijävalinnat, valot ja efektit. Mikä ohjaus! Niin tuttu tarina ja kuitenkin uusi. Ilta kului nopeasti musiikin siivittämänä. Ihastuin lauluihin kerta toisensa jälkeen ja menemme katsomaan toistamiseen, jos vain saamme liput. 

Arvostelut

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-teatteri/kuuma-kattaus-katosta-lattiaan-arviossa-tampereen-

https://www.aamulehti.fi/teatteri/art-2000011575161.html-teatterin-kaunotar-ja-hirvio/

Loppukiitosten videoinnistani otin muutaman kuvan muistoihin. 

Terhi