Tulihan tehtyä

Joskus voi niinkin käydä, että pionit kukkivat ruukuissaan odottaen pääsyä parempiin kasvuolosuhteisiin. Tämä kaunotar kukkii kasvihuoneen viereisellä pöydällä. Kaunis, kuin mikä.
Kyllä se vielä maahankin saadaan, kunhan sen kukkamaan saadaan kaivettua.

Neulomuksia välillä. Aloitin tämän teon matkaneuleekseni toukokuun lopussa, pojan Vierumäen matkalle. Oli pakko saada jokin mukava työ hyppysiinsä. Ihailin Novitan kesälehden pikkuboleroiden pintakuvioita ja päädyin ensinnä tähän pitsiseen versukseen. Mutta siitä oli saatava paljon ohjetta pidempi malli.
Tikutin ja tikutin pituutta ja hyvähän tästä pituudesta tuli. Mutta en tykkää kädentien istutuksista yhtään. Mietin vielä, josko ottaisin hihat irti ja muokkaisin neuletta. Mutta tulihan tehtyä.
Ompelin yhden napin miehustaan, pysyy jakku paremmin menossa mukanani.
Ohje löytyy Novitan kesä 2009 - lehdestä, ohje 41.
Lanka Tennesee, väri 381.

Sain päivällä pojalta puhelun töihin. Heti arvasin jotain olevan vialla, kun puhelin soi.
Vahinkoja sattuu. Ihan tuossa metsän takana.

Liikaa lämpöä?

Neulomon naiset järjestää kesä- heinäkuun aikana yllätysvaihtoja.
Jokainen halukas saa ilmoittaa listaan millä haluaa tulla yllätetyksi, yllätysjutut voivat tulla ohi listankin.
Löysin listalta yhden boleron tarvitsijan, naisen kesämekko kaipasi käsivarsille ja hartioille lämmikettä.

Minullapa oli valmiina yksi neule kaapinkätköihin uppoutuneena. Jouduin samalla siivomaan vaatekaappinikin, neule ei suostunut löytymään millään. Kun olin saanut kaikki kaappini pengottua, löytämättä hakemaani, muistin laittaneeni boleron käsityökirstuni päälle. Siellä se oli siististi pakattuna läpinäkyvään muovipussiin. Nolo.

Pyysin tytärtä kaverikseni, päällepuettuna bolero on ihan erilainen kuin henkarissa roikotettuna.
Ja katsokaa mitä liika lämpö tekee naiseen? Siitä tulee tosi valokuvauksellinen malli.
Pääasia, että neule on päällä ja malli näkyy.
Ohje löytyy Uudet Käsityöt - lehdestä, 12 / 99.
Lanka on kartiolankaa, jota kului 320 g. Mukava ja helppo joustinneulepinta. Pitkä yhtenäinen kpl, johon on ommeltu kauluskpl kiinni.
Nämä vaihdot ovat mukavia, itsekkin olen tullut yllätetyksi.

Tallipiha

Tampereen Tallipihalla on vuoden aikana paljon erilaisia tapahtumia.
Paikka on idyllinen, vanhat kauniit rakennukset ovat ilo silmälle.
Sinne on kiva poiketa kaupunkimatkalla, paikka on melkolailla keskustassa. No, ainakin keskustan tuntumassa.
Minut sinne sai tänään lähtemään tietoisuus paikalla järjestettävästä käsityökirppiksestä.
Anti oli kyllä huono. En tiedä mitä edes hain, mutta mitään en ostanutkaan. Myyjiäkään ei paikalla ollut kovin monta, olisikohan ollut eilen, silloinkin oli mahdollisuus olla joko myyjänä tai ostajana paikalla.
Ideana hieno, mutta monikohan ohitti paikan tietämättä tapahtumasta?
Katselimme käsityöntekijöiden myyntitilat, maistelimme Kultasuklaan ihania konvehteja ja haitarimusiikki siivitti jalkojamme.
Aurinko lämmitti niin mieltä kuin kroppaakin, painuimme vilvoittelemaan maan alle - kellariin.
Maakellarissa oli kiva pieni keramiikkanäyttely ja paikkavalinta sai meiltä täydet pisteet, ilma huurusi hengityksestä, oli ihanan viileää.
Työt olivat hauskoja, kekseliäästi toteutettu. En kirjannut muistiin tekijän nimeä, käykää itse katsastamassa paikanpäällä ;)



Paljon on jäänyt käyntikohteita käymättä tältäkin tanpereen likalta, esim. Näsinkallio. Kun vieressä oltiin, kiivettiin katselemaan puistoalue ja seurattiin hetken aikaa, kuinka vastapuolella puistoaluetta, Särkänniemi täyttyi innokkaista huvittelijoista. Viikko sitten olimme siellä itse.
Nyt on puisto nähty ja muistomerkki luettu.

Mansikkatorttua, kukkia ja aurinkoa

Hirttä hirren päälle

Kuinka hienoja ilmat ovatkaan olleet niistä kaiken hyödyn irtiottaneille. Lomalaiset, auringonpalvojat ja rakentajat nauttivat sateettomista päivistä.
Työläisten tuska on yhtä valittamista ja töiden jälkeen kiirehtimistä kotiin.
Mutta töitähän on kotonakin ja niitä on meillä miäs tehnyt niin jotta hiki virtaa. Luhti, luhti, luhti (lauleskelee) nousee ja eilen alakertaan siirrettiin isot tiinut.
Astiat ovat niin isoja, etteivät sovi oviaukoista. En ole vielä tarkkaan suunnitellut miten tämän alakerran ison yhtenäisen tilan hyödynnän. Ennen täällä oli isoja viljalaareja, mekin niitä aikanamme hyödynsimme.
Mutta enään en niitä sinne halua. Keksitään laareille jotain muuta käyttöä toisaalta.

Vanha isäntä oli joskus purkanut alakerran väliseinän ja sitä ei siihen nytkään rakenneta.
Hirret ovat rosoiset, rouheat ja ajan hammas on nakertanut nurkkia. Mutta niin sen pitää ollakkin. Mitään ei yritetä korjata, annetaan vanhan pinnan olla just niin kuin se on.
Rakennuksella on ikää yli 100 - vuotta, joidenkin arvioiden mukaan 1800 - luvun loppupuolelta.

Tämä rakennus tulee sulkemaan piha - alueen yhden reunan. Siihen rajataan leikattava nurmialue. Ainakin toistaiseksi. Eilen sunnittellin kukkamaata rakennuksen eteen. Pyörin ympyrää ja yritin olla vakuuttava (miähelle), että paikka vaatii lisää kukkamaata. Jos nyt saisin edes tämän kokoisen multa - alueen, niin ensi kesänä sitä vois sitten hiukan laajentaa ehkä tuonne, mutta tuolla olis niin kiva aurinkoinen alue ;)
Konstit on monet, kun yksin puuhailee. Traktori on hyvä renki hirsien nostossa. Minusta ei työmaalla ole apua, hiukan voin hirrenpäästä jelppiä, mutta kannustusjoukoissa olen mukana.
Mukavaa viikonloppua sinulle,

Valkoista pitsiä

Piirongin klaffin päältä valuu 2 metriä valmista verhoa. Tämä on se juhannuksena Särkänniemessä loppuun virkattu.
Olen tyytyväinen, etten laittanut ohjetta piiloon, vaan aloitin heti peräjälkeen tämän kolmannen.
Viimeksi valmistuneesta verhosta löytyy nämä mallitiedot.
Kun katsoin tuon aiemman verhon päivityksen, tein tätä kolmisen viikkoa. Ja vieläkin pidän mallista.
Verhot ovat nipussa ja tallessa piironginlaatikossa, odottaen joulun tuloa. Oi, kun olis joulu jo....

Olen katsellut jo uutta verhonmallia, mutta ensin haluan neuloa muutaman työn valmiiksi.
Kaunista kesäpäivää sinulle,

Täys tusina

Tänään tulee kuluneeksi 12- vuotta nuorimmaisen syntymästä.
Syntymäpäivä keskellä kauneinta kesää. Hieno aika juhlia ja juhlat osuu aina juhannuksen nurkille. Siksipä näitä syntymäpäiviä vietetäänkin melkein viikko, ehtivät kaikki vieraat tulemaan.
Juhannuksen alla, torstaina, poika sai kutsua kaverinsa. Pojan oma ajatus oli saada pelijuhlat, joten pelit käyntiin. Eikä mikä tahansa peli käynyt, vain airsoft.
Eikä sitä porukkaa ollut vaikea valita. Samojen poikien kanssa on pelailtu ennenkin. Hyvät ja tarpeelliset varusteet päällä oli ehdoton vaatimus ja ilmojen haltija oli suotuoisalla päällä.
Pihalla on tilaa temmeltää. Pieni metsäinen suoja - alue, useampi lato ja pieni pelto. Paikalle oli siirretty traktori, peräkärry, tynnyreitä ja seinämiä. Korkea ruohikko antoi maastoutumiselle hyvän paikan.
Välipalatarjoilu juomineen laitettiin alueen viereen, suuliin, kukaan ei tullut pelivarusteissaan pirtille rymyämään.

Tytär pukeutui punaiseen tuulitakkiinni, huomiota herättävä paparazzi, kuvaili minulle päivän tapahtumat. Minä olin tuon peliajan töissä.
Mutta mukava oli kuulla, että kaikki pojat olivat viihtyneet ja uusinnasta ensi vuodelle oli jo puhetta.

Kakkuja ja muita tarjottavia on leivottu useampana päivänä ja tälle päivälle on eilen illalla tehty vielä yksi.
Tapanamme on lahjoa toisemme päivää ennen synttäreitä, joten poikakin sai oman lahjansa eilen illalla. Kalastamisesta pitävä lapsi oli innoissaan saatuaan oman virvelin. Sitä piti heti saada koekäyttää ja harjoitella iltasella peltoviljelyksillä.
Tänään hän pääsee järvelle narrailemaan kaloja.
Onnea Snetarille!

Pitkä kuuma kesä

Tämän päivän ohjelmaa oli odotettu jo kauan. Särkänniemessä käynti kuuluu juhannukseemme. Minä menin sisälle pelkällä aluelipulla, muut ostivat rannekkeet.
Hain mukavan leiritymispaikan itselleni järven rannalta, vietin myöhästyneen KIP - päivän virkaten verhon loppuun.
Nautin auringon lämmöstä, ihmisvilinästä ja välillä kupposesta teetä.
Lupauduin pitämään matkalaisten tavaroista huolta ja toimin muonittajana tarvittaessa.
Kun sain verhon virkattua loppuun, otin neuleen toisesta pussukasta. Päivä oli pitkä, joten työ ei saanut loppua kesken ;)
Aurinko otti hyvin pintaani, olen kuin rapu. Hmm... joka kesä sama juttu.
Päivä kului nopeasti iltaan, niinhän se aina menee kun on kivaa puuhaa.
Seurasimme Särkänniemestä MTV 3:n suorana lähettämää ohjelmaa ja nautimme musiikin annista.

Nyt nukkumaan, juhannus on juhlittu.

Kokkojuhla

Juhannustulia on tainnut saada polttaa koko maassa, sen verran on nahkeutta ilmassa ja maassa.
Mekin läksimme iltasella oman pitäjän kokkojuhliin Heiskalle, sinne ne muutkin menivät.
Paikassa on paljon kauneutta ja ihasteltavaa sen jokaisessa rakennuksessa.
Muistan itsekkin ihmetelleeni, kun paikkaa alettiin korjaamaan, kuinka paljon se vaatiikaan työtä ja erikoisosaamista.
Tällä paikalla on oma historiansa.
Rakennuksia on korjattu talkoovoimin. Siinä on moni taitava mies tehnyt useita vuosia töitä, jotta nämä kaikki on meidän ihasteltavina.



Tallituvasta kuului tanssimusiikki. Lattialla pyöri muutama innokas tanssipari.







Kujia ja kauniita rakennuksia on pihaympäristössä useita.

Juhannustaikoja

Toivottelen teille kaikille mukavaa ja turvallista juhannusta. Jokainen suomalainen on tottunut kesän oikutteleviin säihin, toppatakkia päälle kokkojuhlille ;)

Olen tänään töiden jälkeen puuhaillut puutarhassa, sain paljon aikaiseksi pienellä aikaa. Mutta minulla olikin apuna tytär ja miäs. Jälkimmäinen lapionsa kanssa kaivurina.
Tyttären kanssa kitkettiin vesiheinää ja istutettiin ruusupapua köynnöskehikoihin ja siirreltiin taimia.
Kasvihuone on tyhjentynyt useisiin kukkamaihini, toki vieläkin löytyy suuri määrä taimia, mutta ne istutetaan toisella kertaa.
Miten onkaan mukava myllätä ja suunnitella kukkaistutuksia. Upottaa kätensä mullan sekaan ja tuntea maan muhevuus.
Ihastella kukkivia ja nuuskutella kesän tuoksuja. Kaksi pioniani on jo kukkinut, " pääsato " odottaa vielä nuppujen kehitystä.

Joskus olen maininnutkin minulla olevan n. 15 pionia. Näistä riittää ihasteltavaa pitkin kesää. Neljä uutta tainta odottaa vielä sitä oikeaa kasvupaikkaa kasvihuoneella.
Uusien taimien kanssa minulla on menossa mietintä, missä ne kasvaisivat näyttävimmin. Josko perustaisin ihan uuden kukkamaan tai laajentaisin jotain vanhaa maata.

Kun aamuisin istun autoon ja hurautan pienen vihreäni maantielle, ei siellä liikenteen seassa voi paljon omiaan ajatella. Mutta sen verran olen omiakin ajatuksiani päästänyt valloilleen, että päätin pitää edellisen postauksen kommentoijien kesken arvonnan.
Kyselin lukijoideni perään ja sain monen " tutun" huikkaamaan tervehdyksensä.
Ilahduin myös uusien nimien listasta ja tulen lukemaan myös teidän blogeja.
Koska blogini täyttää 19. pv kaksi vuotta, voin ilahduttaa yhtä lukijaani jollain tavalla.
Tulin iltasella pirtille ja huikkasin nuorimmaisen sanomaan jonkin luvun 1 - 19 välistä ja hän sanoi 12.
12 siksi, että hän täyttää kohta tuon verran. 12. kommentoija oli Pirle, onnea sinulle.

Iloista keskikesän juhlaa kaikille lukijoilleni

Ei valmiimpaa

Mistä alottaisin? Voiko siivouksesta blogata?
No, juhannussiivo tehtiin eilen. Pestiin kaikki ikkunat sisältä, ulkoa ja välistä. Vaihdettiin muutamaan huoneeseen verhot ja pyykkikone jauhoi puhdasta jälkeä.
Pöyhittiin kukkien huonot osat, luututtiin lattiat ja pölyrätti touhus. Ilma oli mitä mainioin tuohon touhuun ja illaksi saatiin kaunis aurinkoinen ilma.

Uusi työ vie ihan mukanaan. Työaikani ei ole koskaan ollut päivätyö, sen totutteluun menee aikaa. Eli koko päiväaikani menee työhön ja matkoihin.
Pitkä työmatka ja ruuhkissa ajaminen ottaa hiukan voimille. Kotona touhuiluun jää aikaa viikonloppuisin. Hiukan aina päivänpäätteeksi jaksan tehdä kässyjä, mutta kaksimetrisen verhon virkkaaminen ei nyt muutenkaan ole nopeaa puuhaa.
Miäs on puuhaillut omalla työsarallaan luhdin lattian paikoilleen. Haastetta työhön tuo lahonneet hirret. Osa hirsistä pitää vaihtaa, mutta paljon ei ole valinnanvaraa.
Lattiapinnan pesun jälkeen alkaa seinien kasaaminen. Siinä olisi hyvä olla pätevä kaveri apuna, hirret painavat ihan älyttömästi.
Jossain vaiheessa pitää nostella hirsikehikon sisälle osa isoista saaveista, niitä kun ei saa sisälle pienistä oviaukoista millään.

Vähäiset iltavapaani olen vähän touhuillut kukkamailla. Nyppinyt rikkaruohon sieltä, toisen täältä. Tänään olin suunnitellut olevani ulkona koko päivän, mutta vesisade ei oikein houkutellut aloittamaan mitään suurempaa työsarkaa. Jos kohta hiukan piristyisin, voisi vetäistä sadetakin päälleni, mennä sisukkaasti kottareita lykkimään ja istuttamaan loputkin taimet maahan.
Viime syksynä istuttamistani laukoista osa innostui kukkimaan.
Aina on oppimista minullakin, luulin pitkään tätä kasvia perennaksi, ennen kuin huomasin sen olevan sipulikasvi. Joops, syksyllä sipuli maahan, saa kesällä pitkään ihailla ylvästä kukintoa.

Olen saanut tunnustuksen. Ihanainen Intsu on minua muistanut näin kauniilla plakaatilla.

Nyt haluaisin juuri sinun ilmottautuvan, joka olet minun blogini merkannut listallesi ja vinkkaavan katsomaan omaa blogiasi. Tämä on silloin teille kaikille yhteinen.

Moni teistä jättää käynnistään ilahduttavia kommentteja, kiitos.