tiistai 22. syyskuuta 2009
Huaremit
Onneksi olen jo elänyt tuon 80 - luvun haaremihousuajan, ei tarvitse kokea sitä uudestaan.
Silloin ompelin itselleni haaremihaalarin, jollaisen olin nähnyt jossain valmisvaatteena.
Monta metriä kangasta, toisessa päässä kankaasta oli tehty toppi ja kankaan toisessa päässä oli jakku.
Pukeutuminen oli pikaista, toppi päälle, loppu kangaskasa jalkovälin kautta taakse ja jakku päälle.
Asu sitaistiin kiinni vyöllä. Oli muuten mukava asu pitää. Pöytiä ohitellessa piti olla tarkka, ettei vaate jäänyt kiinni mihinkään, siinähän ei ollut ollenkaan sivusaumoja ;))
Kun aikaa on kulunut tarpeeksi, tulee uudestaan muotiin ne oman nuoruuden vaatteet. Kunhan olkatoppaukset jäisivät pois markkinahumusta, hrr... vieläkin puistattaa.
Tämän syksyn hittiasu, näin kuvailee SK 8 / 09, nuoren suunnittelijan piirtämää haaremiasukokonaisuutta.
Lehden kaava ilmestyi kuin tilauksesta. Olin jo selaillut lehteä, kun tytär pyysi katsomaan netistä löytämiään housunmalleja.
Tuli sellainen kaino pyyntö, teenkö hälle housselit.
Jotkut teistä muistanevat, kun ompelin hälle tätä pukua vuodenvaihteessa. Ompelu ei ole suurin intohimoni ja teen sitä aina pitkin hampain.
Kaikki muu touhuilu, vaikka pölyjen pyyhkiminen on mukavampaa.
Silloin kiukkusin ja ompelin, taisi siinä muutama kyynelkin vierähtää poskelle. Syy ei ollut ompeluksen, vaan suuren elämänmuutoksen, mutta mielessä sen on aina tätä asua katsellessa.
Nyt takaisin näihin housseleihin.
Tarkoitus oli saada haaremihousut tanssisalille, tytär ilmottautui pariinkin eri kansalaisopiston tanssiryhmään ja minähän pönkitän tällaista harrastusta mielelläni ja tein ne tarvittavat ompelukset.
Kangaskauppaan en lähtenyt, riitti kun kiersimme parit eri kangasvarastoni ja mieluisa kangaslaatu oli löytynyt.
Hyvin laskeutuvaa, mitälie tekokuitua tämä onkaan, ohutta ja väriltään tumma vihreä.
Ostettu joskus omia juhlahousuja varten, mutta joutivat tähän tarkoitukseen.
Katselin kaavaa tee näin - osiota. En avannut kaava - arkkia, vaan luonnostelin kaavan liidulla suoraan kankaaseen.
Kuuntelin tytön toivetta saada haarakappale hiukan ohjetta ylemmäs, lahkeensuihin ja vyötärölle kuminauha ja vyötärölle vielä nyöri.
Pienillä muutoksilla ja sovittelulla housut olivat melko nopeasti valmiina, valmiina pesuun - liitumerkinnät lähtivät pois.
Itse olen joskus tanssinut itämaistatanssia, vyöni on vielä tallessa. Vihreä vyö sopii tummanvihreisiin housuihin. Huomenna on ensimmäisiin harjoituksiin on kaikki valmiina.
Huomenna on myös tyttären ensimmäiset yo - kokeet, pientä kädenvääntöä on ollut, saako laittaa nämä housut jalkaansa.
Lupasin ommella vielä toisetkin housut, kunhan löydän kangaskasoistani kuvailemani kukkakuvioisen kankaan.
Onnea Sonja huomiselle!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Kivat housut, minäkin olen tuon haaremihousu buumin käynyt läpi joten ei enää itselle. Mutta tytöille sopii.
Viikonloppuna kateltiin vanhoja 80-90 luvun vaatteita, ja voih niitä paitoja 120 cm paita sopi minulle päälle, hihat vain jäi lyhyeksi:)
Kivat housut tuli! Ne on nuo tytöt semmosia, että vaatetilauksia tulee...
Hyvä harrastus tytöllä ja onnea matkaan kirjoituksiin!
Muistan minäkin ne haaremihousut ja jakkukin siinä oli, jotain silkkiä tai sen tapaista. kertaakaan ei ollut päällä ja jonnekin kierrätykseen lähtivät kiireesti, vaikka olen muuten kova säästämään. Tuohon tanssiin ne sopivat hyvin. Kiva harrastus tytöllä!
Niin on kivat haaremit valmiina ja vyö ja kaikki! Isosti Onnea Sonjalle yo-kokeisiin!
Kivat on housut juu! Vaan tulipa karmeita vaatemuistoja mieleen...yh. Ne olkatoppaukset... pillifarkut... karmeat kuviopaidat... jossain vaiheessa oli salihousut...
Onnea likalle kirjoituksiin!
Kivat housut olet ommellut tytön harrastuksiin. Olen minäkin sen ajan käynyt läpi, eikä tullut silloinkaan noita haaremihousuja oidettyä, kavereilla oli kuitenkin. Ja ne olkatoppaukset...
Vielä onnentoivotukset tyttärelle kirjoituksiin!
t. anki silmukkaketjusta
Hih... Haaremihousut tein itsekin 80-luvulla ja vielä käytin niitä! Tänä päivänä haaremihousut voisivat olla kiva kotiasu.
Innolla odotan tulosta keramiikka-lasi -yhdistelmistä.
Kiitos teille.
Mennyt aika muistuu mieleen vaatteista, olihan ne kivojakin - väljiä ja muodottomia.
Missähän minä olen tuolloin ollut, kun en muista koko housuja, tai sitten ne eivät vaan olleet mulle mieleen. Kimonohihaisia puseroita sentään oli ja olin tyytyväinen kun hikoilevana ihmisenä kerrankin puseron kainalot eivät olleet hikiset.
Lähetä kommentti