Mitä teillä leivotaan?

Meillä leivotaan savea.
Pääsiäisen alun juhlaleivonnat voi unohtaa, nyt on savikakkujen vuoro.
Kävin eilen, maanantaina, vain kääntymässä keramiikassa ja ostin vajaan 10 kg savea.
Haluan kokeilla, saanko onnistumaan lyhyen parvekelaatikon piha - aidanteen telineelle.
Kokoa tälle astialle tulee 13 x 14 x 50 cm.
Minulla on lyhyitä muovisia astioita, mutta ne ovat liian kevyitä, kun kesäkukat kasvavat suuriksi, astiat kaatuilevat.


















Olisin voinut tehdä useamman, mutta yksi pussi savea ei riitä kuin korkeintaan kahteen astiaan. Toisen vuoro on ehkä huomenna.
En olekkaan tehnyt kotona aiemmin näitä harrasteita, eli jokatyön vakipaikka - keittiönpöytä - vuorattiin sanomalehdillä.
Sain tytsin avukseni, yksi käsipari ei riittänyt millään laitojen kiinnittämiseen. Sitä ennen työn kuivumista joudutettiin kuivaamalla levyt.














Laitojen tukemisessa olisi sopinut olla lisääkin käsiä, mutta kyllä tästä jonkinlainen astia tulee, jollei sitten uunissa repeä liitoksistaan.
Astian koteudenpitävyydestä ei ole niinkään väliä, ulkona voi läträtä veden kanssa.
Täytimme ruukun vielä rutatuilla sanomalehdillä, jotta laidat ei kaadu sisäänpäin.













Koko paketti ängettiin muoviin ja nyt vain odotellaan kuivumista.













Yllätykset ovat kaikkein mukavimpia, varsinkin kun ne todella tulevat yllätyksinä.
Kevätyllärinä posti oli kantanut jotain pientä ja ihanaa, puutarhurin setin siemenpusseineen.
Kiitos Kristiinalle.
Tämäkin setti menee odottamaan laatikkooni. Aina välillä katselen kaikkia ihanuuksia ja aarteitani.

















Sunnuntain kiekkopeli päättyi poikien hopeaan. Hieno saavutus koko kaudesta, vaikkakin poikien mieli oli hiukan apea pelin jälkeen.
Uusia haasteita kohti uusin ajatuksin.
Vielä ei hokkarit heilahda kesätauolle. Pojalla alkaa maalivahtikoulu, kerran viikossa ja koko porukka osallistuu kevään aikana yhteen turnaukseen.
Siis, jännitettävää piisaa.

Jos nyt hiukan huokaisee, töiden jälkeen meno on ollut yhtä...menoa.