Ehjätty

Lopultakin sain korjattua tämän tiffanyvarjostimen. Johan se ehti meillä viettämään aikaansa viime elokuusta saakka. Lupasin ottaa työn korjattavakseni, se on oppieni kannalta hieno mahdollisuus päästä korjaamaan itsenäisesti ilman apuja. Tosin kysyin ensinnä kuinka minun olisi kannattavinta lähteä työtä aloittamaan, etten tekisi itselleni enemmän korjattavaa. Koska varjostimessa ei ollut minkäänlaista tuentaa ja 7 paneelista 5 oli rikki, aloitin purkamalla koko työn osiin. Postasin siitä joulukuussa. Siinä vaiheessa työ sitten oli aina tähän viikkoon, kunnes sain suuren innon päälleni ja tehdä rykäisin varjostimen iltapuhteina valmiiksi. Monta tuntia, paljon pahoja tinankäryjä. Patinat ja muut myrkyt saivat kyytiä otettuani käyttööni kärynpoistoimurini, joka asennettiin työpöytäni ylle viime syksynä. Alareunan kukan yhteen terälehteen en onnistunut saamaan täysin samansävyistä lasia. Hiukan tuo minua häiritsee, vaikka täydellisyyeen pyritään. Kokeilin valonkin kanssa, nyt se ei näy niin selkeästi. Työ on viimeistelyä vailla valmis, kiilotusaine pintaan, mutta ei tänään.
















Minulla on vielä toinenkin työ korjattava, huomattavasti pienempi. Sen purkamisen olen suunnitellut sunnuntaille, että saan rauhassa keskittyä tekemiseen.
Kunhan saan molemmat korjaukset valmiiksi, työt omistajalleen, on seuraavan lasityö odottamassa.
Kiitokset teille kaikille mukavista viesteistänne ja kehuistanne. Keväistä viikonloppua sinulle, vaikka maailmalla kuohuaa ja raivoaa,