keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Arki

 Otin facebookin arkihaasteen vastaan pienin muutoksin. En tee viiden päivän sarjaa viidellä kuvalla. Teen useamman kuvan sarjan omin sovelluksin viidestä päivästäni.
Arki = haaste. Kiireinen, työntäyteinen. Täynnä valoa, lämpöä ja iloa. Suurta ärtymystä ja tuohtumista!

Kaihoa. Isän kuolemasta tuli lauantaina kaksi vuotta. Muistot tulvahtavat mieleen lähes päivittäin, mutta tällaisina päivinä tuntuu kuin se olisi eilinen. Ääni, kasvot, sekä muistot.

Samaisena päivänä olin opiston näyttelyssä esittelemässä lasin erilaisia mahdollisuuksia. Kevätnäyttelyssä pidettiin osaston johtajan eläköitymisjuhlaa. Raili, miten näin nuori voi päästä jo eläkkeelle?
Puhetta pitämässä ja virkaa jatkamassa toinen Raili.
 Juhlan jälkeen koitti jälleen oma arki, työntäyteinen viikonloppu. Siivosimme piharakennukset kesäkuntoon. Olen huomannut, että teemme tämän joka vuosi edellistä aiemmin.
Tänä keväänä tälle oli oma syynsä, kurssilaiseni olivat tulossa vieraaksemme maanantaina.
 Viime vuonna suditut maalit pystyivät huvimajan seinillä, sekä katossa. Nyt saatoin laittaa lähes 30 - vuotta sitten virkkaamani keltaiset verhot kolmelle ikkunalle. Kolmelle siksi, että niitä ei ole enempää. 
Tein nämä vanhan pirtin eteisen ikkunoihin, eli samojen sormipaneelien seuraksi jossa ovat tälläkin kertaa. Nimittäin huvimajan panelointi on oma "maukka perusjätkäni" ottanut moottorisahallaan uudelleen käyttöön tähän rakennukseen.
 Vaaleassa pinnassa keltainen on ihan ok. Auringon haalistamat verhot voi uudelleen värjätä, vaikka radikaalisti mustiksi!
 Kannettuani viimeiset tyynyt ja tuolinpäälliset omille paikoilleen, riisuin turvakenkäni sohvan viereen, nostin jalkani vaakatasoon ja kuuntelin pää pieluksella kärpästen surinaa, linnun laulua ja miähen imurointia luhdilla.
Nukahdin. Heräsin illalla seiskalta, kun miäs toi kupillisen teetä ja kysyi, että pidetäänkö tauko siivouksesta?
Sopii. Heräsin.
 Sunnuntaina leivoin. Aamupalan jälkeen tein sekä porkkana-, että juustokakun. Nämä ja täytteiset kolmioleivät olivat maanantai-illan tarjottavat.
Sunnuntaina suhautimme asioille kohti kaupunkia. Mielikuva haetusta tuotteesta on kovin vahva, mutta tulokset 0. Sain kuitenkin ostettua viime minuuteilla kassillisen lisää lankaa tekeillä olevaan työhöni, joka edistyy tuskallisen hitaasti johtuen tekniikasta.
Ajan salliessa virkkaan kerroksen tai pari. Sen enempää en päivässä ennätä istahtaa paikallani.
Maanantain vieraat toivat ihastuttavan orkidean! Wau mikä väri.
Toivon totisesti, että saamme syksyllä alkavalle kurssille tarpeeksi väkeä. Tekemättömiä lasitöitä on vaikka kuinka paljon. Ja lisää keksitään.
 Suuren tuohtumukseni aiheuttaa kaksi paperia, joidenka saapuminen edesauttaisi huomattavasti raha-asioideni hoitamista! Käsittämätöntä välinpitämättömyyttä.
En anna tämä aiheuttaa enempää mielipahaa, vaan iloitsen vapaapäivästä jolloin käytämme tämän lippuvihon,
 Suomi-venkkupeli.
Kiitän haasteesta, joka pisti miettimään viiden päivän tapahtumia. Arkea, joka vaatii paljon aikataulutusta, itsensä patistamista ja asioiden hyväksymistä.
Samalla kiitän teidän ihanista viesteistänne, Sirkkiksen kanssa sovimme "puhelinajan" jonain päivänä.
Terkut lähtee itä - Suomen diivalle, olisi ollut mukava tavata kasvokkain.
Hyvää valpuria kaikille, älkää olko käkenä!

6 kommenttia:

Eija kirjoitti...

Kauniita kuvia,arkea,mukavia tapahtumia. Mitäs sitten.. iloista toukokuun alkua :D

enkulin käsityöt kirjoitti...

Upea postaus.
Mukavaa Vappua Sinulle.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva virkkaus.Kulkeeko siinä kaikki värit mukana koko kerroksen ajan?äiti

TeSa kirjoitti...

Iloista toukokuuta myös teille.

Virkkauksessa kuljetetaan vuorossa olevaa lepolankaa koko työn ajan pylväsryhminen kanssa.

Raili kirjoitti...

Kiitos kuvistasi ja panoksestasi kevätnäyttelyssä. T. Raili

Raili kirjoitti...

Ja siis hyvää kesää, toivottavasti saan syksyllä taas oppia jotakin lasityöstä.T.Raili