Minä suorastaan viherrän, kun joku lähtee matkalle.
Olisi ihana nähdä jotain uutta, erilaista. Saada kokea uusi ja erilainen kulttuuri.
Nähdä jotain muutakin, kuin koti, työpaikka ja lähikaupungit.
Irtaantua arjesta, jotta taas jakaisi jatkaa.
Kyllä, olen turhautunut. Ihan turha sanoa, että kyllä sinä sinne vielä pääset.
Äsh, jatkan pölyhiutaleiden tuijottamista.
5 kommenttia:
Voi,voi ,sama kaukokaipuu on minuakin vaivannut koko kevään,mutta en nyt pääse,on kaikenmoista. Kyllä olisi niin ihana lähteä jonnekin kauas tästä kaikesta hetkeksi pois,mutta ei nyt vaan pääse.Mika poikani vaimonsa kanssa tuli juuri Prahasta,oih. Minulla on sitten ollut täällä pidennetyn viikonlopun hoivissani heidän teinipimatsu.Kivaa oli.
Se on kuules niin, että asiat tarvii panna järjestykseen. Jos haluut matkalle nyt niin sitt meet matkalle. Kaikella on tapana järjestyä, siis kyll kuopuksen joku syöttää ku oot poissa hellan äärestä.
Oot kyll ansainnut lomamatkan ja elämää on elettävä Nyt eikä sitku . . ..
Niinpä niin. Yhden henk.seuramatka.
Mä voin lähteä mukaan, kaksin aina kaunihimpi;)
Kiitos Kristiina.
Lähetä kommentti