maanantai 13. heinäkuuta 2015

Karnevaalinauhaa

 Sain reippauden puuskan heti töiden jälkeen ja menin siistimään kasvihuoneen kukinnot. 

Ruusuliisa palkitsee runsaalla kukinalla, kunhan vain saa tarpeeksi vettä ja huonot kukat nypitään pois.
Verenpisaran kukinnossa on monta kerrosta, kun hetkeksi pysähtyy katselemaan.
Luonnossa nähtäviä kauniita perhosia on tosi vähän näkynyt. Kasvarilla on muutama lasinen ja niiden takaa näkyy miäs, joka duunaa pyykkitelinettä.
 Pidimme hetken tauon töistämme, että söimme mansikkakakkua miähen syntymäpäivänä.
 Ja sitten taas jatkettiin. Toinen teki pohjia, minä leikkasin muutaman pelakan pistokkaan juurtumaan.
 Monta vuotta hyvin säilynyt Mårbackan pelakka on jäänyt kaiken tekemisen jalkoihin, mutta on sitkeästi kituuttanut ja viheriöinyt. Kukinnasta ei voida puhua mitään. 
Otin kesäkuun puolella yhteen ruukkuun muutaman oksan juurtumaan ja tänään lisää.
 Tästäkin voisi tehdä muutaman pistokkaan. Niin on kaunis kerrattu kukkanen.
 Kasvari koristautui myös ulkopuolelta. Matalat lappeet, joihin lyö ohikulkija otsansa kovin helposti. Jotain huomioitavaa, tai sitten täys tälli!
 Kävin tekemässä hyviä ruukkualelöytöjä, ihan tarpeeseen. Kukka-astiani, ne vanhat ikiaikaiset muovihärpäkkeet siirrettiin kukkaruukkujen taivaaseen.
 

2 kommenttia:

ma-te kirjoitti...

Kauniit kesäiset kuvat ja nyt alkas tekemähän mieli mansikkakakkua nam, nam ☺

TeSa kirjoitti...

Kiitos sinulle. Ihan pikkaisen oikaisin kakun syrjää vielä tänäänkin =)