Etsitään mallikaavion lukutaitoa

 Minulla on tämän tulevan pienokaisen kohdalla aivan sama ilmiö, kun viime keväänä syntyneen kohdalla, onhan tässä aikaa neuloa. Lähes 9 kk:tta ihanaa puikkojen sauhuttelua ja kauniiden neulemallien selailua.
Lopulta herään jostain kuplasta tajuten, että eihän tässä todellakaan ole montaa viikkoa aikaa aloittaa, jos ajatus on, että nutut, haalarit, sukat ja lapaset on neulottu, päätelty ennen lapsen syntymää.

 Minua ei neulemallien toisto haittaa, eli ihan hyvin olisin voinut tehdä samanlaisen haalarin, kun Venla sai ensihaalarikseen. Toisaalta tuo haalari joutaisi lainaksi, mutta luulen, ei kun tiedän, että toinen äippä ei lainaa, eikä toinen huoli. Tai ihan miten vaan.
Minulle sopii ihan hyvin neuloa pienille, kun vaan ohje, koko ja lanka kohtaavat. Nyt oli kiva malli, Kauneimmat käsityöt 1/13, 16, mutta ohjeen lankaa en löytänyt mistään.
Korvaavana käytin Gjestallin 100% merino villaa, Baby Ull.

 Jo ohjeen kuvassa haalari näyttää väljältä, eli oikeasti suurelta. Ihanan löysä asu, joka ei kiristä, eikä pingota.
Minusta tuo alaosan napitus on hyvä lisä. Kunnon huoltohousselit. 
Mallia muuntelin neulomalla napituskaistaleen haalarin yläetuosaan. Ohjeessa neulottiin takaosaan resoori, eikä laisinkaan risteäviä palmikoita.
Parastahan tässä on juurikin tuo palmikkokuvio, jonka lukemisessa minulla oli taas jonkinlainen lukihäiriö. 
Onnekseni lanka on hyvänlaatuista ja kestää monet purkaamiset.

Kauluksen alkuun tein ensinnä reilusti silmukanpoistoja, neuloin useamman kerroksen tiivistä neulosta 2 mm:n puikoilla. Vaihdoin paksummat, 3mm:n puikot, lisäsin ohjeen mukaan silmukat ja kasvatin kaulusta hiukan suuremmaksi. 
Alaosan napituskaitaleeseen neuloin kunnolliset napinlävet, enkä lähtenyt etsimään mistään läpinäkyviä painonappeja. Tulee samalla väljyyttä omaan nappivarastoonikin.

 Valmis haalari on kuvattu pirtsakassa pakkasessa edellisen päivityksen vauvanpeiton päällä.
Kelmeä aurinko luo vähäisen valonsa jäiselle lumelle.