tiistai 17. toukokuuta 2016

Muurahainen

 Sen verran olen kirppari-intoilija, että kävimme viikkoa liian aikaisin kuikuilemassa, joko saa mennä hypistelemään. Luin päivämäärän ihan väärin.
Nimittäin kunnan uusi monitoimikeskus, Silta, aukaisee pian ovensa ja se tarkoittaa sitä, että samalla tontilla oleva vanha ala-aste, kirjasto ja kansalaisopiston rakennus puretaan. 
 Yleisessä ilmoituksessa oli mainita vanhoista opetustauluista ja huonekaluista. Lauantaiaamuna ei liiemmin panostettu kuin liikkeelle lähtöön, ajoissa, että olisimme ulko-oven takana, mielellään ovenkahvan tuntumassa hyvissä ajoin ennen kymmentä.
Pikkaisen jäimme suustamme kiinni, hiljaisia ja epäsososiaalisia kun olemme, että missasimme eturivin paikat. Pääsimme kuitenkin sadelipan alle, josta oli hyvä ottaa startti oven avauksen jälkeen.
 Ensinnä suuntasin opetustauluja pläräämään. Otin katsantoon kolme, joista palautin hyvillä mielin kaksi. Muurahaisen pesä, on kuin tarina omasta pesästä.
Sitten olikin aika katsoa mitä oli jäljellä huonekalupuolella. 
 Ostin kaksi n. 170 cm korkeaa täyspuukaappia, joista toiseen laitoimme mehupullot.
 Matalasta kirjahyllystä otin toistaiseksi ruukkuhyllyn ja ovellisesta kaapista tuli urheiluvälineille ja kodin pakko säästää tavaroille oiva säiltysratkaisu.
 Työtilani sisääntulo on ns.kostea puoli, josta tämän mööbelivalssin vuoksi poistettiin painevesisäiliö. Omasta kaivosta lakkasi tulemasta hyvää, puhdasta vettä, kun lopetimme maidontuotannon. Lehmien kanssa vettä kului ja kaivo pysyi puhtaana, mutta oman perheen vähäinen vedenkäyttö toi ikävästi raudan maun ja värin. Eli, jouti pois jo iso mötikkä.
 Sen sijaan maidonjäähdytin sai jäädä. Se täytettiin matonkuteillani. Tai osalla niistä. Jos kädessäni jatkuvasti piinaava tulehdus joskus helpottaa, niisin viime syksynä laitetun loimen loppuun ja paukutan kuteet piukkaan.
 Tilasta lähti tänään tiistaina loputkin kankaani, viisi laatikkoa, kierrätyskeskukseen. Olen tyytyväinen, kun pystyin luopumaan lopuistakin. Viime vuonna aloitin pakkaamaan ensinnä vähiten kiinnostavan materiaalin, siedätyshoitona. Loppuvuodesta pakkasin suuren osan ja nyt sitten loput.
 Tässä tilassa on rymsteerattu jo keväällä, kun ostimme tuollaisen tee-se-itse-hyllyn heti ulko-oven viereen työtarvikkeilleni. Hyllyyn on hyvä nakata illalla töistä tullessaan pakit ja mallikirjat. Osa lasilaatikoista sopii vielä hyllyn alle.
 Kaikki pitää olla käden ulottuvilla. Työtilani on hämyn takana.
No se meni taas ihan sekaisin, kun osa materiaalista oli laitettava johonkin käsistään.
Käsittämätöntä, kun yhden nurkan saa järjestykseen, toinen on kaaoksen vallassa.
 Ai mitäkö maksoin huonekaluista? 40 € - ei paha.
 

2 kommenttia:

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihana tuo muurahaistaulu ja kaikenlaisia aareita esillä. Ihanstelin noita vanhoja kaappeja ja hyllyköitä.

TeSa kirjoitti...

Näissä vanhoissa opetustauluissa on paljon nostalgiaa.
Suomen kartta olisi kiva saada.
Kiitos sinulle.