Kaappien kätkemää

 Keittiön suuri astiakaappi tuli pengottua alta joulun perusteellisesti. Sieltä lähti myyntiin astioita joita en ole käyttänyt vuosiin, eikä kyllä tullut ikäväkään, kun raha vaihtoi omistajaa.
Siitä lähti kaappien siivousvyöry, jolla ei näy olevan loppuakaan. 
Pöydän päälle on nyt nostettu pino itse tehtyjä keramiikkalautasia, jotka siirretään vähäisen käytön vuoksi työhuoneen kaappeihin.
Lautaspinon päällimäisenä oli kolme posliinilautasta, jotka olen maalannut 90- luvun alkuvuosina.

 Näitähän ei voi käyttää tarjoululautasina, ainoastaan koriste-esineinä. Siksipä niitä ei liiemmin ole meillä näkynyt.

 Suuri lautanen on saanut kaverikseen suuren maljakon.

 Mustan kauteni aikana tuputeltiin reunoihin tasainen pinta. Pidin raapetöistä, jota tässä mallissa on paljon.

 Lysterikukat ja himppasen kultaa.

 Samalla mallilla tuli tehtyä useampikin maljakko. Minulle jäi vain nämä kaksi omaan käyttööni.

 Kolmannessa lautasessa on herkkä pastelliväritys.

 Pohjan tasaisesta mustasta olen erityisen mielissäni. Kaikki nämä ovat olleet joskus peittämässä pöytien pintoja, mutta unohtuneet kaappien kätköihin.