torstai 23. helmikuuta 2017

Keskiaika

Viime viikkoina opinnoissa on tutustuttu keskiaikaan, käsityöläisyyteen ja materiaaleihin. Haettu tietoa eri valmistusmenetelmistä ja tavattu lontoonmurretta. Kiitos avustajilleni!
Listalta sai valita mikä asia eniten kiinnosti tai oli ominta osaamista lähinnä ja minullehan sitten valikoitui se lasi. Lasin valmistus, lasimaalaus, lyijylasityöt ja niiden käyttö. Laaja ja hieman haastavakin, kun kirjallisuutta ei ole liiemmin suomennettu.
Keskiaika jota tarkastelimme, aika 1100-1450, oli Euroopassa Goottilaisten kirkkojen ja lasitaiteen kulta-aikaa. Lasin synty on sattumien, kokeilujen ja virheiden summa. Sitä on tiettävästi valmistettu n. 5 000 v. 
Lasinpuhallus on ollut Egyptiläisten tai Syyrialaisten hallussa n. 50 v eaa. 
Lasimaalauksilla pyrittiin vaikuttamaan ihmiseen ja herättämään jumalanpelkoa, sillä keskiajalla kirkko ja uskonto näyttelivät isoa osaa ihmisten elämässä. Jumalanpalveluksissa ihmiset jotka eivät ymmärtäneet latinaa, katselivat kirkkojen lasimaalauksia ja oppivat näin kristillistä uskoa ja elämää.
Lasimaalauksessa ainoa väripigmentti oli musta. Lasit olivat värjätty eri malmeilla.
Pienet maalatut lasinpalat yhdistettiin toisiinsa lyijykiskolla, jolloin saatiin suuria kuvapintoja.
Ahvenmanmaalla, Jomalan kirkosta on löydetty 1 200 luvun lasimaalaus.
Tässä lyhykäisyydessään.
Näillä ja monilla mietteillä lähdimme keskiviikkoaamuna junalla kohti Helsinkiä. Suuntasimme kahteen museoon, Desingmuseoon, sekä Kansallismuseoon
Matkassani kulki vain puhelimen kamera, jolla napsin kuvia omaan muistojen kirjaan.
Tarkistelin tekniikkaa nenä kiinni lasinpinnassa ja ihastelin pikkutarkkoja työmenetelmiä.
Monella osastolla pysähdyin tutkimaan yksityiskohtia ja hyvin säilyneitä esineitä.

Kuvan tuolissa petit point, eli puolipisto.
 
Naisen yllä kaksiosainen silkkinen nuttupuku. Ommellut Anna Kristina Stillman 1765 nuorikon puvuksi eli käytetty häitä seuranneena päivänä.(Kansallismuseon teksti)
Hyökkäys, Eetu Isto 1899. Suomi-neito, jonka käsistä Venäjän kaksipäinen kotka riistää lakikirjaa. 
(Kansallismuseon teksti)
 
Keisarien kullattu puinen valtaistuin, joka tuotiin Porvoon maapäiville 1809. Valmistanut Christian Meyer 1797 Pietarissa.
(Kansallismuseon teksti)
Kansallismuseo oli käyntimme jäkimmäinen kohde, joten loput kuvista tuli napattua kiire kantapäillä ennen junalle lähtöä.
Näistä korkeista lyijylasitöistä jäi kysymättä mitä, kuka tai missä.
Yksityiskohtia


Värejä


Desingmuseon pääaulasta, päivän ensimmäinen käyntikohde herätti muistoja. Kannettava puhelin. Olen tehnyt näitä painavia akkupaketteja 80- luvun puolivälin jälkeen!
Nämä on nähtävillä Utopia nyt - kertomus suomalaisesta muotoilusta.

Kirsti Rantasen nykytaidetta yläkerrassa.

Ajatuksen kulku.
Isoäidin puutarhassa.
Alakerrassa Pauliina Pöllänen - Half Full
Ja illaksi kotiin. Katsoin päivän aikana otettuja askelia Polarillani, yli 20 000 reipasta askelta!

7 kommenttia:

Tiinatei kirjoitti...

Kiitos kuvista, mielenkiintoista katsella näin kauempaakin!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Ihana ja mielenkiintoinen postaus. Kiitos kuvista.

Päivikki kirjoitti...

Mielenkiintoista! Myös edellisen postauksen päivänkakkarat ja koivunrungot ovat kauniita.

Sartsa kirjoitti...

Askelmäärästä päätellen liikkua voi ihan huomaamattakin. Veikkaan kyllä, että jalat oli illalla vähä kipeet. Tollanen hidas askellus on jotenkin rasittavampaa, kun kunnon kävely.
Käsityötaitajana varmaan kattoo yksityiskohtia paljon tarkemmin ja ymmärtääkin niistä jotain.

Sari kirjoitti...

Kansallismuseo on niin ihana paikka! Viime käynnistä on jo monta vuotta, joten pitänee tänä vuonna ottaa uusiksi.

Annukka kirjoitti...

No nyt tuli niin tuhti tietopläjäys, etten kerinnyt kaikkea omaksua, mutta siis todella hienoja nuo lasityöt! Ja "kannettava" puhelinhan on aina niin klassikko :D. Samoihin aikoihin tietokoneetkin, ja erityisesti printterit, vaati suunnilleen kokonaisen huoneen, että mahtuivat :). Ihanan kamala 80-luku.

TeSa kirjoitti...

Kiitos teille kaikille.
Väliin tuli muutama nopeakin siirtymäaskel, kun aika oli niin rajallinen.