sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Aurinkoa, lämpöä ja juhlaa

 Helteisen hyvää äitienpäivää kaikille äideille! Meillä kokoonnuttiin jo eilen viettämään perinteinen äitienpäivä. Vain tytär perheineen, joka sopi muiden kanssa kokoonnuttavan, joutui jäämään kotiin perheensä kanssa sairastumisien vuoksi.
Olin eilisen päivän jälkeen illalla niin väsynyt, etten edes työpäivän päätteeksi koskaan. Oletteko te koskaan siivonneet kaapit ennen äitienpäivävierailua? Minä siivoilen jouluksi, kun työni on ollut kymmenisen vuotta kausiluontoista ja loppunut aina ennen joulua. Mutta toukokuussa. Noh, kaikella on syynsä.
Olimme jo ajoissa sopineet poikien kanssa, että saavat kantaa vaatekaappeja pois pirtiltä, että miäs pääsee jatkamaan remppaa. Siinä aamutuimiin kahdestaan kannoimme monenmoista pitkin tonttia, siivosimme työhuoneen sisääntulon johonka kaapit kannettaisiin. Lisäilin tavaraa roskalava-ryhmään ja saattoi siinä oma roskiskin täyttyä.
Umpipuiset vaatekaapit on painavia, eikä niiden kääntelyyn pirtillä ole liiemmin tilaa. Nyt on kaapistot pois tieltä, eikä takaisin kanneta, vaikka pojat meinasivat, että ensi vuonna ne joudutaan kantamaan takaisin pirtille =)
 Tarjoilut järjestettiin terassille, vaikka pirtillä olisi ollut viileämpi syödä. Liikaa ei voinut tuoda mitään pöydille lämpiämään, jokainen otti annoksensa ja paikkansa pöydän äärestä.
 Tarjolla oli maailman parasta pannukkakkua, jonka  täytteenä bulled pork ja salaatti.
 Tämä on mehevä ja täyttävä annos. Siinä syödessä nautin jokaisen läsnäolosta ja mietin, että lisäpöytää tarvitaan, kun kaikki on kotona. Meitä on jo paljon!
 Kun kaapit oli kannettu, jokainen kerännyt omia tavaroitaan talteen ja kotiinsa, frisbeet heitelty alhaalla juoksevaan vesiojaan, oli aika nauttia kakusta.
Minusta on tullut mukavuudenhaluinen, enkä näin ollen käytä vapaa-aikaani asioihin, joista en liiemmin välitä.
Onneksi kauppa tarjoaa välineet helppoon tarjoiluun. Tein valmiista kakkupohjista, 2 x 3 valmiskakkupohja, suklaamoussella, kermalla ja vadelmalla täytetyn kakun, jonka olin kasannut edellisenä päivänä valmiiksi. Aamulla levitin suklaakuorrutuksen ja kyllä. Se maistui hyvälle, ei liian makeaa, eikä liian kostea. Just passeli ja siitä riitti kaikille.

 Leivoin tiikerikakun, jonka suklaaraitoihin lisäsin geishanpaloja. Joulun ajan jälkeen en ole syönyt yhtään karkkia, mutta ei voi koskaan tietää, mihin ne karkit on piilotettu.
 Milja-mussukka touhuili leikkimökillä koko iltapäivän. Oli kakunpaistoa, joka ei tainnut koskaan kypsyä loppuun. Ehdin nauttimaan kupillisen teetä, mutta muutoin möksän ovi oli visusti kiinni ja pieni emäntä hääräsi omiaan.
 Olen tykästynyt mansikoihin, joita tänä keväänä on syöty jo useamman kerran. Pieni herkkusuu tykästyi myös. Kyllä helteinen päivä vaatii muutaman tuoreen mansikan.
 Lapsen ilo on tarttuvaa ja tämän pienen ihmeen kanssa sitä nauttii jokaisesta hetkestä. Kävimme miähen kanssa perjantaina, vapaapäivä, kaupoilla ja istuimme suuren marketin pihassa nauttimassa jäätelömme kärryparkin pientareella, kun humu tuli Miljan kanssa myös ostoksille. Vaikka näemme usein, on tytöllä jokin ujouspuuska päällä.
Samalla ajolla kävimme myös kukkakaupoilla, tytön äiti sai kauniit kukat pihalle.
Rakas kesäheinä!
Eilen sain heipat ja halin. On ihanaa olla mummi.
Itse tehty kortti.
Kukat pojilta.

4 kommenttia:

Sarin kotona kirjoitti...

Teillä on ollut ihana äitienpäivä.
Nam mitä herkkuja!
Suloinen Milja tyttönen!
Hyvää uutta viikkoa!☀️❤️

TeSa kirjoitti...

Kiitos Sari.

liisan kotona kirjoitti...

Äitienpäiväsi kuulosti kivalta herkkuineen päivineen.

TeSa kirjoitti...

Kiitos Liisa.