Ellivuori

Ai että, kevättä kohti! Helmikuu vaihtui lumen peittäessä tienoot ja kyllä valkoinen peite valaisee päivän. Nuhjua, vesisadetta ja ihan pikkiriikkisen aurinkoa osui viikonlopun sääkartalle. 
Viikolla ole niinkään väliä, miltä päivä näyttää, kun kuitenkin sisätiloissa ollaan koko päivä. Viime viikolla oltiin liikkeellä illatkin työn vuoksi yhtä iltaa lukuunottamatta. Perjantaiaamuna oli jo havaittavissa melkoista turnausväsymystä. Siksi onkin kiva, ettei ole ollut mitään pakollista menoa viikonloppuna, että on saatu huilata. Jokin arkirytmi päällä kaiken aikaa, kun tänäänkin heräsin jo viideltä. Järks!

Olemme nyt saaneet kaksi erilaista ehdotusta keittiöedustajilta. Jänskättää ja malttamattomana odotan näkeväni vielä lisää. 
Toinen ehdotus on oikein mieleinen, kun säädettiin vaakalinjat kohdilleen ja jatkuvuutta ajatellen keittiö kestää kodinkoneiden vaihtamisen. Olen pohtinut värejä, tahdon kaiken ja seuraavassa hetkessä en yhtään aiempia sävyjä. Minun pitää päästä maalikaupoille, että saan katsoa värin kaapinoviin, seiniin, välitilaan ja lattiaan. En halua jotain välttävää, jonka voi vaihtaa myöhemmin uudestaan, vaan haluan nähdä värin vuodenaikojen valonkierrossa sopivaksi kokonaisuuteen.

Haluan päästä kodinkonekaupoille, jossa näen muitakin vaihtoehtoja, kuin edustajan esittämät. Meillä on rippikouluikäinen tiskikone, uusi mikro, pari vuotta vanha hella, joka nyt kuitenkin on vaihtumassa uudeksi. En halua hätiköidä, uutta mittavirhekeittiötä, jollainen meillä on nyt. Vältän turhia kaapistoja, koloja ja turhakkeita, joita ei kuitenkaan hyödynnetä. 
En halua maksaa mistään kivasta, joka on nyt, mutta onko se 10- vuoden kuluttua. 
Mietin käytössä olevat tekstuurit, joista pidän. Tupakeittiöstä näkyy ja sinne näkyy. 
Keittiöön oleellisesti kuuluu myös puuhella ja -uuni. Niiden ympärillä oleva laatoitus pitää myös purkaa ja miettiä uusi pinta.
Jossain hurjissa suunnitelmissani olen miettinyt lasityötä uunin päälle, mutta sitä ei voi jatkaa puuhellan päälle. Monta palikkaa ja mahdollisuutta tehdä Huvikumpu!

Kauppakierroksellani löysin suloisen Mailegin pupun. Enteilee jo pääsiäistä. En ole vielä hakenut muita pupusia näkösälle, mutta eiköhän tämä saa pian kaverit lähelleen. Samalla kierroksellani ostin myös ihastuttavan orkidean kukkakaupan loppuunmyynnistä. Näytti niin kauniilta pastellisävyssään. Vahvat talviset sävyt tekstiileissä saaavat kohta vaihtua kevään raikkaisiin.

Viherkasveissani ei ole montaa kukkivaa, joten tällainen kukkarunsaus huomataan. Toivottavasti saan tästä monivuotisen ystävyyden. Yhden juurakon joudun ulkoistamaan, kun se kellastutti kaikki lehtensä.

Ajelimme lauantaina lounastamaan Ellivuoreen, jossa oli paikan 50-vuotispäivä. Lounas, sekä illallinen tarjottiin - 50 % alennuksella täysin lautasin. Että oli hyvää! Oli kiva päästä ihan valmiiseen, varsinkin miähen, joka aina häärää keittiössä. Ruoka oli mennä silmien taakse. 
Paikka on laitettu niin kauniiksi ja viihtyisäksi. Monen monituiset kerrat on nämäkin mäet kiemurrettu, kun lapset halusivat laskettelemaan. Pärräreissulla mutkitteleva tie vie, mutta pintavikaisena reitti on aivan kauhistattavassa kunnossa. 
Hyvin levänneenä kohti uutta viikkoa ja haasteita.