Parolanasema

Osallistuimme jo toistamiseen Parolanaseman rompepäiville, jotka oli eilen lauantaina. Olin jo niiiin odottanut, että kesän tapahtumat alkavat ja lukenut sääkarttaa, onko huomenna pouta. Kello soitti aikaisin, vaikka unikin olisi vielä maittanut. Aamupala nassuun, kässy kassiin ja kohti Parolaa. 

Entuudestaan tiedetään, että kannattaa olla ajoissa liikkeellä ihan sen parkkipaikan vuoksi. Ja niiden romppeiden 😀

Sain jäädä kohteessa heti pois, miäs lähti etsimään autolle ruutua. Vaikka tapahtuman alkuun oli vielä aikaa puoli tuntia, paikka kuhisi iloisia ostajia ja kauppa kävi jo useammassa myyntipisteessä. Itse en pystynyt päättämään mihin mennä, kun oottelin kuskiakin paikalla. Lopulta laitoin viestin, menin jo! 

Alue ei ole suuren suuri, kyllä sieltä toisen löytää. Idyllinen puistopiha, jossa suuret puut luovat kauniin katon ja nurmi vihreän maton. Myyntipöytien välissä oli hyvin tilaa kierrellä ja välttää ruuhkia. Ainoastaan sisätiloissa jonotettiin. 

Itselläni ei ollut etsinnässä mitään, olin avoin kaikelle ja harkitsevainen, jos jotain ostin. Ihailin vanhojen esineiden kaunista patinaa. Silittelin kulunutta pintaa ja kädentaitoa. Halusin viipyä ja nauttia, kun pitkästä aikaa tämäkin tapahtuma saatiin uusia. 

Kiersimme yhdessä asemapuiston kaikki myyntipöydät. Onneksi ilma oli suotuisa, puolipilvinen, mutta aika helteinen. Niin otollinen hyttysille!

Kävimme katsomassa Nalpakan alpakkatallin alpakat ja aistimme kesämarkkinoiden riemukasta tunnelmaa. 

ja pidimme vohvelitauon valkoisen syreenin katveessa. Kiva päästä välillä huilaamaan jalkojakin. 

Toisen tauon pidimme, kun mietimme, että jatkammeko matkaa Hämeenlinnaan, vai mutkitellen kohti kotia. Päädyimme siihen, että syömme tapahtumapaikalla. Maukkaan nyrkkiruuan tarjosi Bertta-burgeriauto.

Otimme ruokapaikan ratapihan portinpielestä ja pidimme kiinni juomatölkeistä, kun pikajuna pyyhälsi ohi niin lujaa, että aita heilahti.

2, 5 h kiertelyn jälkeen olimme valmiina seuraaviin kohteisiin.

Kun olimme varanneet tapahtumalle koko päivän, niin kotimatka olikin yhtä pysähtelyä. Ensimmäisenä kävimme Iittalassa. Tällä alueella on ihan valtavasti katsottavaa. 

Kävimme ensinnä Iiitalan myymälässä. Olin ostanut Nappula-kynttilänjalan markkinoilta ja pitihän se heti arvottaa. Tätä ostamaani väriä en kyllä tule uutena saamaan. Katsoin Tori.fi mihin hintaan sieltä löytyisi, 80 €, omastani maksoin 10.

Ateenan aamu

Se miksi halusin Iittalaan on lankakauppa, jossa on hyvä valikoima lopi-lankaa. Lasimäen Linnanrouva myy käsityötarvikkeita, mutta paljon myös valmista tuotetta. Ostin yhden paidan langat. 

Kävin myös Pässinpään sisutusmyymälässä. Näitä ihania myymälöitä on harvakseltaan. Tästä postaus myöhemmin.

Toijalassa on hyvä syy poiketa Pellavatehtaan myymälässä. Jos väriä kaipaat, niin täällä saa väriterapiaa. Jos mekkoa kaipaat, niin sovittamaan. 

Löytyy housselia, tunikaa, huiveloo, korua ja kaikkea ihanaa pellavasta. Italiasta.

Mitä lähemmäksi Tamperetta niin puutarhapuoli veti puoleensa. Kävimme Lahdesjärven K-raudassa, Pirilän Kukkatalossa, Pirkkalan Bauhausissa ja Tokmannin puutarhapuolella. 

Onni on omistaa iso piha!

Kuvan runkomarjapuut eivät liity mitenkään käyntiimme.

Kierros oli noin 12 h mittainen. Iltapalan jälkeen en jaksanut kuin nostaa jalat rahille ja päätin, että kuvaan vasta aamulla rompepäivän ostokset. Aika maltilliset, mutta parasta oli tunnelma, joka välittyi kävijöiden kasvoilta. Moni löysi oman aarteensa, romppeensa ja vintagea omiin tarpeisiinsa. Niin minäkin. 

Korvikset ihan minulle itselleni 😊