Kivi reunuksena

Eräänä kauniina päivänä, kun aurinko paistoi, kuvasin etupihan reunuksen, sen joka on ensimmäisenä vastassa, kun tullaan pihaan. Se oli jo pari vuotta myllerryksessä, odotti, että saadaan ostettua puuttuvat kivet ja miähellä aikaa latoa ne paikoilleen.

Osa kivistä oli paikoillaan jo viime kesänä ja se näytti jo silloin niin siistiltä ja kivalta, että olin ihan malttamaton miten kiva se onkaan, kun kaikki on valmiina ja viimeisteltynä. Älä anna ruohonsilpun haitata, en vain ole jaksanut panostaa pihaan viimeisen kuukauden aikana kuin hetkittäin.

Näissä kuvissa ei vielä pakkanen ole väritellyt kukkien lehtiä.

Vesialtaan edusta muutettiin jo viime kesänä mukailemaan altaan muotoja. Altaan taustan reunalle on laitettu haketta ja jokin pikkunilviäinen käy pöyhimässä ne jatkuvasti ympäriinsä, ja osa niistä hakkeista kelluu veden pinnalla.

Kukkamaa on suuri. Se on meidän vanhimpia istutusalueita. Kun penkin reunukset suoristettiin, teimme lisää kasvualaa. Olen lisännyt viherrystä ja kitkenyt kitkemistään vielä pälvialueita.

Kukka-alue päättyy etupihan hiekkatielle ja siinäkin reunassa on betonilaatta reunakiven jälkeen. 

Pidän tämän alueen monimuotoisuudesta, siitä, että siinä kasvaa, vihertää ja kukkii ympäri vuoden jotain katsottavaa. Kukkapenkin reunoilla sipulikasvit odottaa kevättä tai sitten myyrät talvea. Molemmat ei voi voittaa! 

Nuo suuret tuijat haluan muotoleikata, mutta teen sen vasta ensi vuonna, kun kasvu on vasta aluillaan. Tämä betonikivi on myös päädyssä häämöttävän pergolan reunuksella ja jossain vaiheessa myös takapihan nurmenreunus saa omansa.