Syksyn värit

 Luonto on saanut jo niin kauniin syysvärin, että sielussa hypähtää! On oranssia, keltaista, punaista ja paljon vielä vihreääkin. Nurmikkokin kasvaa kohisten. 

Ja pirtillä kukkii jälleen kiinanruusu. Luulin jo, että se kaksivärinen oli tämän kauden viimeinen kukinto, mutta vielä kerran keltainen. Tämä tykkäsi, kun lisäsin ruukkuun uutta multaa ja pidin sen ihan märkänä koko kesän. Koskaan kukkinut näin paljon. 

Meillä vedettiin viivat, tuplaten. Molemmat sairastuimme koronaan. Kun tein oman testin, minulla ei ollut vielä oireita, mutta tein sen toisen positiivisen tuloksen vuoksi. Saman illan aikana olin jo niin sairas, että ilman testiäkin olisin tiennyt totuuden. 

Olin sairastanut sitä ennen yhtäjaksoisesti kolme viikkoa kamalaa räkistä, syönyt yhden kuurin pahaan poskiontelotulehdukseen ja ollut töistä pois jo monta kertaa.

Viimeisen kuukauden aikana en ole käynyt kuin siistimässä työpisteen, järjestämässä paperit ja ollut lähinnä kotona sairastamassa. Tähän samaan syssyyn leikkasin lihaveitsellä sormestani melkoisen siivun ja sitä podin myös pari päivää. 

Kun en jaksanut lähteä enää illalla ajamaan kaupunkiin päivystykseen, niin seuraavana päivänä oli ihan liian myöhäistä tikata. Joten podin kotona jatkuvasti vuotavaa sormeani. Järks!

Nyt, kun olen sairastanut neljä viikkoa, yskin edelleen, mutta olo on jo himpan siedettävämpi. Ehdin vielä olemaan pari päivää töissä tällä viikolla. Jos sitten ei taas iske jokin takaa vasemmalta. Kunhan syksyllä tulee influenssarokotukset tai ihan mikä vaan ilmaiseen jakoon, olen jonossa ihan varmasti.

Ja kiitos, ei mitään lisää tähän aiheeseen. Kiitos.

Pihatöitä en ole jaksanut tehdä yhtään. Onneksi ei ole vielä mikään kiire. Tulevana viikonloppuna teen sen minkä jaksan. Kasvihuoneesta saa kantaa säkit ulos, tomaatit ja kurkut on jo nähty.

Ostin isän haudalle krysanteemin ja toisen meidän kuistille.

Kukas se tässä? Horsmakiitäjäntoukka.  Luonnon monimuotoisuus on upeaa ja on hienoa nähdä ja löytää upeita erilaisia kasvuvaiheita. 

Kävin kääntymässä työhuoneessa. Hitokseen kylmä. En alkanut lämmittämään, kun en ehdi siellä mitään tekemään. Ihastelin keltaisia maahan pudonneita lehtiä. Vielä en haravaa lähtenyt etsimään. Antaa ensin niiden tanssahdella tuulessa.

Tammenterhot pysyvät vain hetken vihreinä, lähinnä haluan näiden kannat. 

Kipollinen oravanruokaa.

Tänä kesänä kulttuurillinen tarjonta oli lähinnä pärinää, moottorin hyrinää ja kovaa menoa. Kävimme Pyynikin näytösajossa, jossa ehdimme katsomaan muutaman ajon. 90-vuotta sitten täällä oli ensimmäiset ajot. Historialliset pyörät ja muutama vanha auto ilahdutti suurta katsojamäärää.