Jotenkin en vain koskaan osa mitoittaa käytettävää materiaalia niin, ettei siitä jäisi ylimääräistä. Koskaan se ei kyllä lopu kesken ja joskus olisi suotavaa, että sitä jäisi vain ihan pikkiriikkisen, että sen kehtaisi heittää pois.
Hokasin, että saan helposti tehtyä kynttilöitä levyistä ja tilaa päräytin 12 levyä, jotka leikkasin kahtia. Katsoin pari videota, jossa leikattiin veitsellä viivainta myöten. Minusta levy leikkaantui helpommin saksilla, ilman mitään ongelmaa.
Vuosia sitten teimme paljon kastokynttilöitä, purkkikynttilöitä ja mehiläisvahasellaisia ihan väsyksiin asti. Sitten tehtiin kynttiläjämistä, eikä sydänlanka loppunut siihenkään. Työkaveri kysyi saada pätkän ja minä vein mieluusti. Vaan aina sitä siinä rullassa riittää.
Kieputin sydänlangan tiukasti levyn reunaan ja pyrin saamaan kynttilän pohjan suoraan. Painelin sen lopuksi niin tiukkaan, että levyjen väliin ei jäänyt yhtään tyhjää. Minulla ei ole niin paksujalkaista pidikettä, mitä tuo kynttilä paksuimmillaan on.
Pintaan jäi vielä kennoa, vaikka muokkasin kovin kädenväännöin löysät pois.
Kastelin sydänlangan sulaan steariiniin, että kynttilä syttyy helposti. Annoin näiden hetken "levähtää" kädenlämmöstä ja siirsin valolta suojaan kaappiin.
Tein 24, yhden jokaiselle päivälle ennen joulua. Väreinä roosa, valkoinen, punainen ja omenanvihreä.
Eikä se lanka loppunut vieläkään 😁
2 kommenttia:
Tuo lanka on kuin Maija Poppasen laukku; sitä voi purkaa loputtomiin.
Sanoppa se! 🤭
Lähetä kommentti