Takapiha, vartin homma!

Tyttären sanoja lainaten, vartin homma. Noin niin kuin teoriassa, käytännössä tälle varattiin viikko heti talon maalauksen jälkeen. Olin rajannut takapihan kuvaamista syksystä 2021, kun kaivuri kävi tekemässä kauhanjäljen talon viereiseen nurmeen. Otti siitä pois leveän kaitaleen ja jätti ammottavan savimontun. Minulla oli jonkinlainen visio mitä tähän tulee ja mitä ei ainakaan tule. Siihen ei tule nurmea!

Takapiha avautuu länteen, paahtaen jo hyvän aikaa keskipäivästä avoimesta etelästä. Nurmikko kyykkää tässä joka kesä. Tänä vuonna kesäkuussa kahden hellejakson jälkeen tämä olisi ollut ihan sahara. Kun en tykkää ja kastella halua, niin miksi taistella luontoa vastaan? En halua sopeutua näihin ääriolosuhteisiin, aina vain kuumempiin kesiin, vaan haluan pihan pysyvän siistinä ja kauniina. Hiekkapiha, kiviä hallitusti ja kasvit omalla rajatulla alueella. 

Olen suunnitellut, että tämä kestää aikaa. Kun vielä jaksan hoitaa kukkiani, pääsen ihan lähelle. Sen jälkeen joku muu hoitaa nämä. Tälläkin uudella kukkamaalla on niin paljon leveyttä, että sekaan pitää mahtua. Kasvien välit ovat vielä hyvinkin tilavat, mutta aikaa myöten nekin täyttyvät. Reunoilla kasvavat pystyy hoitamaan uudelta laatoitetulta pinnalta.

Takapiha nivoutuu nyt eteläpäädyn pergolaan, joka valmistui 2019-2021. 

Talonmaalauksen jälkeen  pihaan kipattiin nuppikuormallinen soraa, joka on punertavaa. Pohjalle on asennettu hienompi hiekka, jonka päällä on kunnon suodatinkangas. Olin ihan täpinöissäni, kun pääsimme aloittamaan tätä. Samaan aikaan alkoi se toinen hellejakso, joka vei kyllä mehut. Ei paljon auringonlaskut helpottanut, ei tuulenvireet auttaneet, kun teimme ihan seinänvierestä.

Ensinnä piti heitellä talon viertä reunustaneet kivet pois. Nakkelimme ne hiekkapatjan alle. Tätä suuremmat kivet oli jo kärrätty talteen, jos, lue, kun niitä taas tarvitaan. Tämä muokkauksessa oleva ala on noin 4, 5 x 15 m. Siihen ei lasketa kukkamaita, joita nypin ja kohensin jatkuvasti. 

Juomaa kului ja joka päivä seuraavan viikon ajan olimme töiden jälkeen tässä. Tai miäs oli. Lämpö pudotti minut jo töissä pois pelistä, joten hakeuduin välillä vähän varjoisaan työskentelemään.

Kävin usein katsomassa, että fengsuit on kohdillaan 😁. Suunnittelijana halusin olla läsnä, nähdä ja kokeilla. Traktorilla oli hyvä tuoda hiekkakuormia, mutta sillä ei päässyt kiinni ihan terassinreunaan, kun olimme tehneet tuon kuunliljan istutuspaikan samalla, kun kukkamaa rakennettiin. Lilja on nyt hyvässä kasvussa, on sitä suojattu ja palvottu!

Järkeistimme niin paljon töitä, kun mahdollista. Emme siirtäneet kiveäkään, jos siihen ei ollut tarvetta. Tässä kohtaa kasattiin kivikorit ja niiden materiaalin keräämisen aloitin huvimajan kiveyksestä. Koska sinne on myös tulossa muutos, oli kivet kerättävä nyt ja niistä saimme täytettä koreihin. 

Minä en saanut suurimpia pois piiloistaan, vaan miäs väänsi ja käänsi lapiota kivenkoloissa ja minä kannoin.

Voi jestas sentään, kun painoi pirusti! Lajittelimme pois vietävät ja jatkoon laitettavat. Näin helpottui yksi työvaihe korien täyttämisessä. Tyhjensin vielä kertaalleen toisen korin, kun tuntui, ettei se oikein asettunut halutulla tavalla. Talven jälkeen se voi olla uudestaan vinksallaan. 

Näiden paikka valikoitui tähän syystä, että niiden taakse jää terassin harkot. Toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa otsalauta lecaharkkoja peittämään. 

Uusin tänä kesänä amppeliruukut Ecopotsin tuotteilla. Terassilla on myös suuri istutusallas saman merkkisenä. 

Mietin kiviä asettellessamme, että onpa ne pölyisiä ja vähän pinttyneitä, kun olivat painuneet maanpinnan alle. No eipä ole enään! Jatkuva rankkasade on huuhdellut isommat mössöt pois. 

Olin hankkinut  50 x 50 x 50 korit Hankkijalta muutama vuosi sitten, eikä meinattu heti löytää jemmoistamme. Kori on helppo kasata, mutta kahden se onnistuu hiukan helpommin. Vähemmän liikkuvia osia, kun toinen pitää kiinni punottavasta pinnasta.

Otimme välillä huilaustaukoja, nautimme virvokkeita ja kuuntelimme kesäisiä ääniä. Hönkäisimme ja olimme taas vauhdissa. Kuten kerroin, minä pyrin hoitamaan kasvustoa, kun toinen levitti hiekkaa. Kastelua, kitkentää, tuentaa ja suunnitelmia. 

Kesä antoi parastaan ja me nautimme valmistuneista pinnoista.

Sitä myöden, kun hiekkapatja eteni, laatoitus kulki vierellä. Päädyn ja takapihan kukkamaita rajaa nyt yhteneväinen laatoitus, jonka päällä on helppo kulkea ja ajaa nurmi. 

Kuiva hiekka pöllysi niin, että en edes pessyt välillä ikkunoita maalipesun jälkeen. Vieläkin muutama takapihan lasi on siistimättä.

Nurmi kärsi jatkuvasta traktorilla ajosta, mutta koneen käyttäminen helpotti huomattavasti joka työvaiheessa, etten harmittele yhtään paraatinurmen kuivaa pintaa. Valmiin työn jälkeen nurmen päälle on laitettu multaa ja uusi siemen. Nyt luonto hoitaa kastelun.

Kiertelin kuin kissa kuumaa puuroa ja katselin välillä kauempaa miltä täällä näyttää.

Tuoksuttelin syreenin oksia ja kirmailin ritariperhosen perässä.

Näistä kuvista näkyy hyvin, että aina ollaan menossa ylä- tai alamäkeen. Lupasin ihan pokalla kärrätä tarvitsemani kivet huvimajalta takapihalle. En olisi jaksanut, oli pakko turvautua tässäkin kohtaa konevoimaan.

On päiviä, jolloin ei ole pilvenhattaraa.

Osa talon vieressä olevista kivistä jätettiin odottamaan mihin kohtaan ne siirretään. Ne painoi ihan hitokseen, ettei ihan huvikseen siirrelty ja kokeiltu siirrä vähän vasempaan. Ei kun viedään ne ton toisen ikkunan alle. 

Kun koneella pääsi vielä hyvin mestoille, on sinne ajettu betoni kaarrekivet odottamaan ladontaa. Nämä kivet ostimme viime kesänä tätä vaihetta varten. Oli kiva vain hakea tarvitsemansa työn keskeytymättä.

Kun pohjatyöt on tehty hyvin, voi alkaa laittamaan pintaa koreaksi. Useammassa kuvassa vilahtaa tuo sininen putkenpää. Se on likakaivon avaukseen, jos tulee tukko. Sellaiset huoltoluukut on kiva saada vähemmän näkyviksi, mutta niiden luo pitää päästä esteettömästi. Tässä lopullisessa versiossa pitää hiukan kaivaa, koska pinnalle on kaadettu hiekkakuorma.

Pesimme terassin heti, kun pääsimme etenemään työssämme hieman kauemmaksi. Oli kiva istua ruokailemaan, mutta hienoisen kivipölyn kulkeutuminen sisätiloihin oli ikävää.

Suunnittelimme askelkivet niin, että on turvallista liikkua, hyvin tilaa jalalle laskeutua ja pinta tarpeeksi karkea, että emme kaadu. 

Molemmat olemme vuosien aikana kaatuneet askelmilla. Toinen niin pahasti, että luita oli poikki ja niitä vedeltiin kasaan. 

Tänäkin kesänä olin hyvin maltillinen kesäkukkien kanssa, koska maalaukset ja pihan laittaminen. 

Työvaihekuvista näkee, että valmista syntyy. Ja miksei valmistuisi, kun on hyvät kelit ja suunnitelma. 

Käyn välillä pergolassa ja siistimme pintoja myös siellä. Pergolassa oli hiukan pienempää kiveä ja se peitettiin nyt tällä suuremmalla raekoolla. 

Vielä ei ole liputukselle tarvetta, kun mennä melskataan =)

Ja kontataan kumpikin omalla tahollamme. Nyt on hiekat kärrätty, päädyn laatoitus on aika aloittaa. 

Istuin yhtenä iltana myöhään iltapalalla terassilla. Tiesin, että meillä on rusakonpoikasia, kun yhtenä päivänä olin saada hengenahdistuksen. Kitkin kukkamaita ja olin juuri ottamassa kiinni rikkakasviin, kun johan pomppas! Rusakko lähti ihan käteni alta. Hyvin malttoi olla hiljaa paikoillaan ihan viimeiseen asti ja sitten oli jo kiire pinkoa pakoon.

Eikä siinä, että yksi käy tarkastamassa töittemme jäljen. Siihen tuli kaksonen. Pahus! 

Siinä ne muina rusakoina katselivat mihin lähteä. Kumpikaan ei minua huomannut.

Toinen pompottelin ihan viereeni, kunnes kuuli pirtiltä miähen äänen ja lähti pois. 

Minun puolestani voisivat pömpötellä vaikka naapuriin.

Minä jo malttamattomana kävin jakamaan nämä kivat kierrätysmuovimatot. Näiden päällä, kun sipsuttelee ilmanvarpaita, paljain jaloin, ei pistele niin peijjakkaasti. Tätä samaa laattaa löytyy pergola-alueen molemmin puolin, sekä terassin toiselta reunalta.

Kun lähtee pirtiltä liikkeelle, pääsee kulkemaan laattoja pitkin vaikka etupihalle. 

Oon muuten paseerannut tässä nurkkauksessa ja ihaillut.

Terassilta ilta-aurinkoon.

Kukkamaan ympäri kiertävä laatoitus on maaston muotoja nuoleva. Tänne ei nosteta muurikivillä suuria kukka-altaita, vaan pysytään maanpinnalla ja aaltoillaan.

Suuri kuunlilja on kokoa xxl. Sen lehdet ovat kauniin vihertävät, kun näitähän on sinertävistä keltaisiin. Reunoilla on raitaa valkoisesta keltaiseen. Mutta tämä, tämä on xxl ja se on jo näistä kuvista täyttänyt koko kivikehän.

Olin jo kauan piirrellyt ympyriäisiä ja sellaiset sain. Kolme, jotka kivasti nivoutuu toisiinsa nähden. Suunnitelmissa oli, että nämä jäävät pintaan, painavat jonkin verran, että pysyvät paikallaan. 

Seinän viereen siirrettiin kivet paikoilleen ja vesiastian alle laitettiin tukeva laatta. Vesialtaan eteen asennettiin salaoja.

Rännikourut on putsattu ja-putket asennettu kiinni.

Työkalut on siirretty jo toisaalle, vielä ei kaikki ole valmiina.

Noin viikossa kaikki saatiin valmiiksi. Kävimme töissä joka päivä, autohuolto ja katsastus vei osan ajasta. Ihan parasta tämän projektin kanssa oli, että saimme edistettyä huvimajan uudistusta, kuten myös työhuoneeni edustan. Molemmissa on ollut myllerrystä.

Talo ryhdistyi, kun sai viimeistellyn ympäristön. Kukkamaat mullitettiin niiltä osin, kun oli muokattava kasvualustoja. 

Pihaan emme ehdi paljon enempää tekemään ennen sunnuntain avoimet puutarha-päivää. Johon näin ollen olet tervetullut. 

Sade alkoi rummuttaa pihamaata viime viikon lopulla ja ankaroi kyllä melkoisesti kasvustoja. Ensimmäinen sadekuuro kasteli pihan niin, että näki selkeän rajan, kun vesi ei päässyt ihan kiinni seinän viereen. Viikonloppuna peseytyi kyllä ihan kaikki, seinätkin.

Kävimme ostamassa valkoista hiekkaa yhteen kivikehään. Siinä mittailin ja pohdin, kumpi kaarista, vaikka kyllä minä sen olin jo päättänyt. 

Halusin tuon kauniin harmaan kiven jäävän valkoisen hiekan päälle ja keraaminen pallo peittää viemäriputken päällistä. Pallon alla on hellinlevy. 

Ehdin istuttamaan vielä muutaman perennan ennen iltasadetta, toivoen vain hyvää kasvuunlähtöä.

Perjantaina meillä satoi 15 mm ja koko viikonlopun sademäärä oli 40. Viikolla on ollut rankkojakin sadekelejä, että nyt voisi jo laittaa hanat kiinni, että voimme jatkaa pihatöiden parissa. Täällä olisi pari innokasta valmiina kuopissaan.

Terhi