Taikareki

 Mitä näitä säästämään, kun käyttöön olemme saaneet. Näin ajattelen ja siitä se ajatus sitten lähti, kirkkoreki haettiin kuivurilta. Samalla, kun siivosimme sen, silmäilimme pihaa, että mihin tämä nyt laitetaan. Molemmilla oli viikolla jo omat suunnitelmat, mutta kumpainenkaan ei oikein ottanut tuulta purjeisiin.

Tämä on mummolani peruja, tekijästä ei ole tietoa, kuten luhdissa olevissa kelkoissa. 

Saattaa olla Virroilta, isoisäni synnyinseudulta. Saimme hakea nämä mummolan peruna ennen talon siirtymistä uuteen omistukseen muutama vuosi sitten. Kaksi rekeä on vielä kuivurilla odottamassa suunnitelmia.

Siivoaminen sujui sukkelaan, sitten piti vain etsiä tarpeeksi pitkä valosarja. Sekin löytyi valmiiksi kotoa. Ostan paljon alennusmyynneistä ja tarjouksista tuotteita, kun näitä ideoita putkahtelee niin pääsee heti tekemään. 

Kuvan roskiskatoksella ja maitolaiturilla on virka, joista ne ei koskaan tienneet.

Kelkkaan kieputettiin turvallisuussyistä valosarja ennen nostoa. Osa johdosta piti suojata, ettei se mene katki. 

Tähän asti me pääsimme kahdestaan, mutta sitten ideat oli vähissä. Ei, kun voimat!

Miäs käynnisti traktorin ja minä hain telineitä nostoa varten.

Jostain tuo avulias naapuri taas kuuli, että ährästämme ja ihan sujuvasti ujuttautui meidän avuksemme. Naapuri jouti katolle, miäs kiristeli traktorilla liinoja kiinni ja minulle jäi kuvaaminen ja tikapuiden siirto.

Vaikka reki on kevytrakenteinen, ei se ole kevyt! Jestas, että kädet oli hapoilla, kun yritimme kahden nostaa. 

Koko komeus on kiinnitetty kuormaliinoilla niin, että se varmasti pysyy paikoillaan jopa aaton nopeissa lähdöissä 😅

Mitä elämä olisi ilman naapureita?

Jos tämän talon pojat kuuluis vielä ruokakuntaamme, olisivat he jo testanneet nuokin istuimet.

Monen tunnin äheltämisen jälkeen odotimme pimeyden laskeutuvan.

Miäs kävi hakemassa itselleen uuden projektin, kolariauton, että saamme tuoretta tassua liikenteeseen. Ei sentään liikkunut reki katolla 😀

TERHI