Sohvapöytä

 Minulla on ollut jo pitkään tarve saada sohvapöytä pirttiin. Mosaiikkipöytä on ajanut ihan hyvin sen viran, mutta en tehnyt pöytää pirttiin, vaan se siirtyy aikanaan toiseen tilaan. Miähen työjono on pitkä, ihan mahdottoman pitkä, eikä se liity mitenkään minun tahtotilaani, vaan töitä kertyy hälläkin jonoksi asti. Aina välillä saamme purettua suman, mutta se on vain hetkellistä.

Viime syksynä nuoremman perhe halusi simppelin lyhyen pöydän /penkin, joka on niin kiva, että mietin sen sopivan myös meidän tarpeisiimme. Sitten penkomaan omia varastoja. Suulin lattialankku meni pesuun ja sitä kuivumista odotettiin koko syksy. Siis, työ jäi odottamaan sitä hetkeä, että tätä ehditään jatkamaan. 

Jossain vaiheessa pöytään tuli valmiiksi taivutellut jalat, jotka miäs maalasi matta mustalla kilikalimaalilla. Ensimmäinen versus pöytälevystä, pesussa ollut lankku, ei ollut ollenkaan sitä mitä minä halusin, vaan piti lähteä puukaupoille. Ja se kesti ja kesti. 

Lopulta, kun löytyi sopiva yhteinen asiointiaika, valittiin yhdessä tuppeensahatut lankut ja nouto sovittiin seuraavaksi päiväksi peräkärryn kanssa. Puutyöfirma sahasi siististi toisen syrjän molemmista lankuista pois ja kotona mitattiin pöytään pituus. Siinä se. Lankut kiinni ja työ pirtille.

Puupinta on hyvä suojata jollain ja meidän lankkuihin tuli Osmo Colorin öljyvaha. Pinta on vahattu kahdesti, alapuoli kertaalleen. 

Nythän tässä voi ottaa pupujumppaa, paitsi ettei pöydällä saa istua, kun lankut eivät ole kovin vahvoja. Pöytä on kevyt ja helppo siirrellä, vaikka sillä on mittaa ja leveyttä reilusti.

Jos siltä tuntuu, että tämä on liian pitkä, voi lankun päästä sahata pätkän pois ja vahata leikkauspinnan uudestaan. 

Nyt saan tähän aseteltua kivasti vaikka ja mitä. Tämä palvelee myös ruokatasona, kun olemme koolla isommalla porukalla. 

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rentouttavaa pääsiäisen aikaa. Itse olen osan aikaa töissä, mutta sopivasti myös vapaalla. 

Terhi