Kulttuurikevät

Meidät on nähty taas! Pikkukakkonen bongasi meidät piippuhyllyltä Ilveksen kauden viimeisessä kotipelissä. Moni tuhatpäinen Nokia Arena on ollut niin monen tapahtuman näyttämönä avajaisistaan alkaen. Meidät on voinut pongata kuutiolta, katsomosta, käytäviltä ja sosiaalisesta mediasta. 

Mahdollisuus nähdä kauden viimeinen kotipeli oli pitkäperjantaina, jolloin istahdimme niin tuttuun tapaan katsomoon. Fanikatsomossa on jalat puutua, jos koko pelin meinaa katsella, että sinne en ole tahtonut.

Hauskinta näissä massatapahtumissa on pongata ne omat rakkaat. Ja aina on löydetty toisemme, vaikka ei meillä ole mitään vakipaikkojakaan. Milja pongasi meidät ja tuttuun tapaan kuva tuli viestikenttään. 

Kevät 2025 Ilves pronssille, Kalpa kultaa, Saipa hopeaa.

Jo sarjansa lopettaneista pelaajista osa on jo vaihtanut toiseen seuraan tai jääneet silleensä. Osa vielä juhlii suuresti omaa voittoaan ja se heille suotakoon! Uusi kausi on pian taas edessä, kunhan ensin pelataan MM-kisat, joita jo odotan alkavaksi. 

Meidän kulttuurikeväässä oli vielä kaksi hulvattoman hauskaa teatteriesitystä, joissa poskilihasta nyki vielä pitkään esityksen jälkeen. 

Kärpäset kertoo Kärpäsen veljeksistä. Aimo Räsänen ja Martti Suosalo, sekä Petra Ahola tekevät niin hulvattoman suorituksen, että täältä lähtee suuri suositus näytelmään, joka jatkuu vielä syksystä ensi kevääseen. 

En ole koskaan kuullut laulettavan tenorilla gluteenittomasta puurosta Dgonningholmin hillolla. Ei ollut tulla naurusta loppua!

Vielä perjantaina kävimme katsomassa yhden esityksen, Mummun saappaassa soi fox, joka sekin on Sirkku Peltolan terävästä kynästä kirjoitettu näytelmä. Aimo Räsänen paranee vanhetessaan ja saa kyllä koko olemuksellaan ja pienillä eleillä näytelmän, kuin esityksen elämään. Tämä 2001 palkittu esitys teki paluun Eino Salmelaisen näyttämölle. Tarmo-poikaa esittävä Tuukka Huttunen tekee kaksoisroolituksen. Opettajahahmona hän saa kyllä poskilihakset jälleen nykimään. 

Syksylle on jo ostettu kolmeen eri esitykseen teatteriliput, joten näillä pehmeillä penkeillä mekin tulemme kulttuurinnälkäisinä viettämään aikaamme, kun illat jälleen pimenee.

Terhi