Täälläkin vihertää

Kodin kukat ovat minulle hyvin tärkeitä. Olen aina ollut kiinnostunut viherkasveista, en niinkään niiden kaikenlaisten vaativien kasvien hoidosta, vaan ihan helpoista, kotia viherryttävistä. Koti on aina vihertänyt, onhan se lempivärini ja helppo väri yhdistää moneen muuhun. 

Ikkunanpesuni aikoihin ajoitan aina kasvien mullanvaihdon ja suihkutuksen. Siis loppukesään.  Pirttiin en paljon tehnyt muutoksia, kunhan nostelin peikonlehdet paremmin kasvamaan ylöspäin. Mutta kaiken riisuminen, siirtäminen ja kannattelu ajoittui kahteen iltaan. 

Makuuhuoneessa ei voi tehdä paljon toisin, mutta vedin vähän kasvitasoa huoneeseen päin, ettei kasvien lehdet nojaile ikkunaan. 

Muutaman kerran öisin olen yöllä herättyäni pelästynyt tuota suurta vehkaa, joka tuijottaa minua ihan liian läheltä 😅

Nukkekotihuoneessa kävi suurin myllerrys, kun kannoin pois kukkapöydän ja toin kukkapylväät framille.

Matto, Tokmanni

Imuroijan painajainen, monta jalkaa kieputettava, mutta sain kukat kivasti hyvälle korkeudelle. 

Mosaiikkipöytä aloitti keittiön nurkan mylläyksen, koska olen niin muutoshaluinen, että oli kokeiltava tätäkin vaihtoehtoa. 

Pöytä siirtyi sohvan viereen ja sinne keräsin kaikki nämä PartyLiten turkoosit kynttiläastiat. 

Vastaavasti telkkuhuoneesta siirtyi nojatuoli jalkarahin kanssa keittiöön. En siirrä mitään, jos en ole miettinyt asiaa loppuun asti. Joskus siihen menee useampi päivä, mutta aina aamuisin ennen töihin lähtöä ehdin tekemään siirrot. 

Nukkishuoneen kukkapöytä siirtyi keittiöön. Siinä se ei olekaan vielä koskaan ollut. 

Tämä kiinari saa minut välillä riehaantumaan. Jostain syystä tässä on aina jotain loisia. Joudun usein ottamaan kovat aineet käyttöön. 

Pöydän alla olevan suuren vaneriboksin sain roskalavalta tänä kesänä. Vielä minulla olisi muokattava kahden huoneen viherrykset. Niissä minulla onkin vähemmän viherkasveja, mutta ei nekään ihan vähäpätöisiä ole.

Terhi