sunnuntai 16. marraskuuta 2025

Marraskuun juhlaa

Isäinpäivä osuu hämärään syksyyn niin, että on kivaa saada hulinaa ympärille ja loistokkuutta viikonloppuun. Meitä oli hyvä joukko koolla, vaikka tyttären perhe ja nuorin miniä eivät päässeet paikalle. 
Vaarin kanssa puuhailtiin aamusta ruuan ja leivonnan parissa esivalmistelut niin, että päivä sujui luonnikkaasti, eikä kukaan joutunut odottamaan kohtuuttoman pitkää aikaa. 
Tänä vuonna tarjolla oli tortilloja, helposti jokaisen makuun koottava sormisyötävä. Kun kellarista oli vielä haettu juomat tarjolle, oli aika jututtaa poikia kahden kaljan jälkeen. Tästä tulee vielä vitsinaihe 😂 
Vävy sai kuulla asiasta viikkoa aiemmin ja hän lupasi olla mukana hommassa. Nimittäin, taas olisi tiedossa talkoot ensi kesän alkuun. Talon katolle pitää vaihtaa pellit. Olemme asuneet tässä nyt 34-vuotta, eikä katolle ole tehty mitään muutosta. 
Meille on tehty tarjous koko katon remontista ja ohikulkeva pinnoitusporukka kävi tsekkaamassa mitä pelleille kuuluu. Ei niille niin hyvää kuulu, mutta ei olla vielä yöunia menetetty niiden suhteen, joten nukumme edelleen levollisesti. Mutta asiaa ei voi sivuuttaa, joten tarjosimme pojille viime joululta jääneet kaksi kaljatölkkiä ja neuvottelimme talkoot. 
Seuraava vaihe, peltien tarjoukset on miähen homma. Kevääseen on toki vielä aikaa, mutta on hyvä pitää asia mielessä, että homma tulee hoidettua ajoissa. 
Leivoin kahvitarjottavaksi ison pellillisen mustikkapiirakkaa, josta lopun pakastin muutaman palan annoksina. Niin hyvää ja maistuvaa. Vispasin vaniljavaahdon, jonka lopusta miäs teki viikolla mustikkarahkaa. 

Venlan luokka kerää retkirahastoa erilaisten leipomusten myynnillä. Päädyin ostamaan valmiiksi taiteltuja torttupohjia, kun vuosi sitten tehtyä omenahilloa on pakasteessa vaikka kuinka paljon käyttämättä. Näin kaksi tuotetta kohtaa toisensa. On muuten todella hyvät tortut. 
Milja oli askarrellut vaarille tekevät kädet työkaluineen. Oivaltava teos.
Milo, 5 kk, oli läsnä koko olemuksellaan! Huusholli oli saada slaagin, kun koira mennä hepuloi huoneesta toiseen. Tässä koirassa virtaa riittää, vaikka välillä väsyttääkin. Hyvin sai nukuttua hetken aikaa kaikesta hälinästä huolimatta. 
Nuo silmät 😍
Ihan vain hetken katson, jos jokin pala olisi minua varten.
Ostin miähelle kaksi 10 ruusun kimppua ja asettelin ne yhteen maljakkkoon.

Olen joskus tehnyt sulattamalla juurikin tähän astiaan sopivat reikätuen, johon saa helposti pujoteltua kukanvarret.
Viikkoa myöhemmin olen poistanut vain kaksi kukkaa. Muut ovat edelleen ihan freeseinä.
Terhi

Ei kommentteja: