Törröttäjät

Viimeisen kahden viikon aikana pihalla on ollut traktoriyhdistelmä tai pelkkä peräkärry jonne on helppo tyhjentää rikka-astia. Paljon ei vielä kasvua kukkamailla näy, mutta viime vuonna maahan jätetty kasvu on ollut runsasta ja näkyvää. Ihanaa, mutta työllistää nyt keväällä ihan hetkellisesti / kukkamaa. 

Jostain syystä työ ei tässä etene, vaikka todellisuudessa se etenee lähes joka päivä, kun tällä hetkellä voi jo karsia osan liikaa kasvavista perennoista ja kitkeä ensimmäiset rikkakasvit. Jonkin verran aikaa vei myös tuijien leikkaus, jonka jälkeen siivosin jälkiäni vielä seuraavana kahtena iltana.
Tästä kukkamaasta poistettiin atsalea huvimajan viereen ja pikkutalvio kellarin rinteeseen.

Jos tuijat eivät tykänneet leikkauksesta niiden tilalle ei tule uusia puita. Tällä hetkellä kukkamaa näyttää ihanan ilmavalta ja valoisalta. Tykkään!

Jalan alle jäi monta kasvua, mutta niissä ei näkynyt kuvaushetkellä vielä mitään. Nythän ollaan vielä huhtkuussa.

Ensimmäisinä tuli näkyviin pienet krookukset tai sahramit. 

Iltaisin olen kierrellyt pihaa ja katsellut näkyykö uutta kasvua jossain. Ihastelin viime kesänä uudistettua huvimajaa, joka toi hyvän ryhdin rakennukselle. 

Kuuntelin kurkiparin ääniä, ne kun viihtyy edelleen ihan pirtin läheisyydessä ja muina kurkina ylittävät tien kaikessa rauhassa 😀

Istuin erittäin epämukavassa asennossa lepuuttamassa jalkojani pihapenkillä, joka oli nostettu talveksi yhteen kukkapenkkiin. Ensinnäkin oli ihan älyttömän hankala kavuta siihen näin persjalkasena, mutta kun pääsin korkealle, oli siinä sittenkin yllättävän mukava istua. Piti olla hiljaa paikoillaan, etten pudonnut penkin kanssa maanpinnalle.

Sinivuokkojen kukinta kertoo kevään tulleen. Lämpömittarin lukema oli yli 15', joka tuntui jo niin ihanalta. 

Yöllinen pakkanen laittaa aina miettimään mitä sitä pukisi lähteissään päällensä. Olen sellainen kerrospukeutuja, joten voin päivällä aina vähentää vaatetustani.

Jäätelökesäkin on tullut korkattua. 

Koska jumiuduin etupihan kukkamaalle, palataan tänne takaisin. Miäs kaivoi tuijien välistä Tornionjokilaakson ruusun ja se istutettiin betonirenkaaseen hillitsemään juurikasvua. 

Istutin terassinkaiteelta Tetenarssut, helmi-ja tavalliset hyasintit renkaaseen ja täydensin kasvustoa vielä orvokeilla. 

Esikasvatetut daaliat istutin isompaan astiaan. Osa näistä ei lähtenyt hyvään kasvuun.

Mutta toivon, että jokin kukkisi kesällä.

Lehtikuusessa alkanut kukkien aukeaminen sai taas tarkentamaan ihan lähelle.

Kukka on pieni ja kaunis.

Takapihaa lähestyin kaukaa. Ihan liian paljon yhdelle illalle siivottavaa. Olet jonossa...

Tänne suunnalle on tuotu kolme alppiruusua, joiden juurelle ostettiin rodomultaa.

Niin kaunis ja sininen taivas.

Istutin lisää orvokkeja pergolaan, etukuistille ja maitolaiturille. 

Keltainen tuo kivasti väriä ja näissäkin pörriäiset kävivät jo kärsänsä kanssa.

Lämpimillä tienpenkoilla näkee myös valkovuokkoja isoina ryppäinä.

Ja taas takaisin etupihalle. Siistiminen näkyy täällä hyvin. Vain sipulikukkien ja vuorenkilpien vihreys näkyy. Aasinsillalla vuorenkilvestä etupihan aidanteelle, joka on tehty kattotiilestä. Talven aikana on paljon vuorenkilpeä mustunut ja voi huonosti. Yhden illan aikana siistimme n.20 m kasvustoa ja vielä jäin miettimään poistetaanko huonojen lehtien lisäksi myös kasvustoa joka valuu aidanteelta suurina ryppäinä. Se olis taas yhden illan homma ja sama pitäisi sitten tehdä sisääntulon toiselle reunalle.

Loppuviikosta ilma alkoi kylmentyä reilulla otteella. En enää istunut terassilla teeppari päälläni syömässä, vaan tarvitsin jo ihan reilusti vaatetta ylleni edes ulos mennäkseni. Teimme tikusta asiaa ja kävimme lauantaikierroksella omalla kylällä. Olen saanut sellaisen kuvan, että oman kylän Hankkija lopettaa kaiken muun, paisti maatalouden, jonka myötä hyvä puutarhaosastokin sitten häviää. 

Tällä hetkellä näytti perennahyllyt vielä vähän tyhjiltä, mutta oletan myynnin jatkuvan vielä tämän kesän samalla paikalla. Hyvä niin. Pieni kotiin tuominen mahtui hyvin auton peräluukkuun, kun huomasin ihastuttavan divaanin. Siirtelin sen ensin pois tien syrjästä pergolan suojiin, ettei kukaan jyrää sen yli. Kesän aikana kuljen divaani kainalossani ja etsin sille kivan paikan pihastamme.

Loppupäivän teimme yhdessä haketta etupihan kukkamaalle, joka ei vielä kahdenkaan viikon jälkeen ole valmiina kesäkauteen. Jotkin asiat vaan kestävät saada valmiiksi.

Miäs siirteli haketettavan materiaalin koneen lähelle, tyhjensi tukkeutuneen torven ja minä nakkelin puuta torveen. 

Sain pari nasevaa avokämmentä oksistosta kasvoilleni, jonka jälkeen sain miähen kypärän käyttööni. 

Synkistä pilvistä satoi viikonlopun aikana lunta ja tuuli puhalsi navakasti, 8 m/s, pohjoisen suunnasta. Samanlainen kylmä ja luminen keli oli 41-vuotta sitten, kun juhlimme kihlapäiväämme ensimmäisen kerran 💕

Terhi