1. kerta

Kyllä on mukava neuloa. On lanka valmiina vyyhdiltä keritty. Ohje on selkeästi kirjoitettu ja kuvitettu. Ja valmiille työlle on tarkoitus.
Monta on jo nähty, mutta ihan ensimmäinen minun tekemä Revontuli-huivi tästä tulee.
Ihailen sitä viitseliäisyyttä, jota jokainen suunnittelija tekee ahertaessaan uusia malleja muiden tehtäväksi.
Tässäkin huivissa tuli monasti mieleeni, niin simppeli tehdä, mutta niin kaunis valmiina.
Niin hienosti on huomattu langat ja mallin yhteensopivuus. Tuntuu kuin mitään isompia mainesanoja ei tarvinne lausua.
Säätöä tuli hiukan valmiiseen ohjeeseen, kun väkisin lisäyksiin tuli reikiä näkyviin. Ne vaan änkes mukaan.
Valmis huivi oli hetken pesussa, huuhteluaineessa ja jätin valumaan suuremman tulvaveden ajaksi telineelle. Lopulta unohdin laittaa pingoitukseen. Kuivuttuaan liikaa huivi päätyi hetkeksi styroxille ja suihkutin märkää nupitetun huivin päälle. Lopuksi vielä kevyesti höyrytin valmiin työn.
Äitini viettää 3.3 syntymäpäiviään ja hänelle kävin tänään viemässä tämän huivin lahjaksi.
Huivi lähtee heti huomenna mukaan ristiäisiin, joten käyttöön vaan.

Hello Kittyyn ohje ja arvonta

Kassin koko 19*19 cm

Mallityö on virkattu 4 mm koukulla.
Lankaa reilun 50 gr punaista, 50 gr valkoista, hiukan mustaa silmiin ja viiksiin, sekä rajaukseen ja kukkaseen pienet lankakerät.
3 nappia, nenään, sulkijaksi ja kukan keskelle.
Neula viimeistelyä varten.

Ruutupaperilla näkyy lisäykset, aloituksen 8 kjs+1 kjs jälkeen. Aloita valkoisella ja virkkaa seuraavilla kolmella krs:lla kulmissa 3 ks samaan silmukkaan.
Jos kappale kupruilee, lisää silmukoita tarpeen mukaan lisää.
Virkkaa kerros ks ilman lisäyksiä.
Kolmella seuraavalla krs tee lisäykset piirroksessa näkyviin kulmiin. 2 ks samaan silmukkaan.
1-2 krs kiinteitä silmukoita, mutta kpl pitää pysyä sileänä, tarvittaessa lisää silmukoita.

Korvat virkataan 6 ks:lla, siten että kääntyessäsi 1 kjs hyppää 1 ks yli, loput ks. Korvan malli muotoutuu.



Vaihda väriä ja virkkaa 1 krs ks koko kpl ympäri .



Ota työhön punainen pohjaväri ja virkkaa korvien väli kiinteillä silmukoilla. Ota työhön muutama silmukka lisää myös korvista ja virkkaa edestakaisin, kunnes olet virkannut korvien yläosaan saakka. Jatka kiinteillä silmukoilla työn ympäri.
Mukaele kissan päätä pylväin ja kiintein silmukoin, että saat kappaleesta neliön.
Tee halutun kokoinen kappale ja jatka takakappaleen virkkaamista etukappaleen alaosasta katkaisematta lankaa.
Virkkaa takakappale samankokoiseksi etukpl kanssa.
Lankaa katkaisematta voit virkata 6 ks hihnan halutun mittaiseksi.

Viimeistele ompelemalla kissan silmät, nenä ja viikset.
Virkkaa pieni kukkanen ja ompele siihen keskelle nappi, tai virkkaa rusettinauha.
Kassin sulkijaksi tein 8 ks täysvinon kaitaleen. Muoto syntyy ks ja hyppäämällä 1. ks yli krs alussa. Kpl lopussa viimeiseen ks virkataan 1 ks ja 1 p. Käänny 1 kjs, hyppää 1 ks yli. loput ks.
Muista napinläpi.

Ja lopuksi. Jos tunnet tarvetta adoptoida tämän kissan itsellesi, ilmoita siitä minulle tähän päivitykseen sunnutaihin 2.3. 08 klo 18.00 mennessä. Jos teitä ilmaantuu useampia, suoritetaan arvonta.

Mistä on pienet tytöt tehty?

Paluu juhlista arkeen on sujunut jouhevasti.
Virkkuukoukku on tänään suhertanut kassia pienelle neitokaiselle. 3-vuotiaiden tyttösten lempiväreihin kuuluu varmaan pikkuisen punaista, vähän lisää toista punaista ja mausteeksi hempeää pastellia, värillä niin väliä.
Lankalaatikoistani löysin aiheeseen sopivaa lankaa ja mallia katselin nettiä selaamalla. Kissan päähän siitä on tulossa. Sellaista Hello Kitty-naamaa tällä tavoittelin. Tiedän neidin pitävän tästä hahmosta.
Virkkailin taustapalan tummemmalla punalla ja kassin hihnaan kulutin loput langat kerästä.
En laittanut vuoria, koska kiinteäsilmukka on tarpeeksi napakka pitämään sisällään kuljetettavat aarteet. Kiinnittimeksi virkkasin tuollaisen täysvinon nauhan.


Näitä ihania Tilda-rasioita myy Sinooperi ja minun tarpeisiini ostos oli täysosuma.
Sisälle saa aseteltua kauniisti maalaamani posliiniastiaston.
Olen maalannut samanlaisen astiaston omalle nallelleni aiemmin.
Nämä pienet lahjukset saa 3.3 3-vuotta täyttävä reipas tyttönen.

Punaisia ruusuja

Pöydällä olevan virkatun liinan tein aikoinaan häihimme, ja sama liina on ollut lastemme kastepöydässä.
Viimeiset vieraat lähteneet, kengät-ne punaiset-jaloista pois potkittu.
Ihana päivä, paljon muistoja. Kauniita puheita, lauluesityksiä, sekä itämaista tanssia.
Siihen tanssiin osallistui vieraatkin, jopa pappikin toimituksen jälkeen.
Juhlat alkoivat alkumaljalla, jota viikon aikana kokeilimme useammalla seoksella. Moktail, alkoholiton tai mikä tahansa holiton juomaseos-haulla tuli haettua kuukkelista ohjetta.
Neljä erilaista yritystä saada hiukan vähemmän makea juoma, joka ei ole lasten mehukutsujen sokeripläjäys.
Näin jälkeenpäin voinen kertoa, että värilläkin on väliä, saatika maulla. Mutta sen yhden juoman väri oli lähinnä vesiripulin ruskeaa, joten sen jätimme kokeiluasteelle. Mutta löytyi se suhdeluku ja hyvät ainekset meidän tarjottavaksi.
Punaista, hiukan makeaa, hapokasta. Siinä on hyvä tuoksukin, jääpi meidän reseptikirjoihin.Halusimme juhlia tätä hääpäiväämme muutoinkin, kuin kutsumalla vieraat kahvittelemaan. Kyselin SeijaP tietämystä, kuinka liittomme juhlapäivää voisi juhlistaa ja otin neuvosta vaarin. Lähdin seurakuntamme papin puheille, joka on ollut SeijaP työkaveri Janakkalasta, Harri Virtanen.Harrin kanssa pidimme keskustelutuokion, jossa suunnittelimme pienen hartaushetken kodissamme. Liittomme puolesta rukoiltiin ja Harri piti kauniin puheen.
Uudistimme liittomme valan.
Pöydässä oli sen seitsemän sortin tarjottavat, tai hiukan enemmän. Olisi siinä ollut vielä yksi suklaakakkukin, vadelmainen suklatorttu, mutten nyt halua sen enempää mainita niitä sanoja, miltä sen valmiin tortun maistaminen minusta tuntui. Jäi sekin kokeiluasteelle.
Rakkaus on kuin ruusu, tummanpunainen.
Kiitos teille onnentoivotuksista.

Lämmikettä ja valoja

Nyt leivottu ja laitettu, pöytä katetaan aamulla. Uuni on lämmennyt monasti tällä viikolla, ja välillä on neulottu sukkia.
Pikkuisen olen vihjaillut juhlien tynkää tulevaksi ja niitähän tässä koko menneen viikon olen laitellut.
Kivasti kaikki tapahtumat osuu samalle viikolle, mutta osittain olen kaikki ajanut sattumaan samaan viikonloppuun tuon sotapoikani lomien takia.
Vietämme samalla 20-vuotishääpäivämme, tyttären 17-vuotisjuhlat ja pojan valakahvit.
Sillä tänään olimme koko perheen voimin liikkeellä Parolannummella valatilaisuudessa. Siellä oli kyllä paljon väkeä. Onneksi aamuinen vesisade ja kova tuuli oli laantunut ja taivas oli aurinkoinen, kunnes tilaisuuden alkaessa ilta kuudelta olikin pilkkopimeää.
Mutta oman poikamme löysimme marssirivistöstä, pääsimme kahvittelemaan yhdessä ja saimme vielä tutustua majoituspaikkoihin.
Sotilaspoliisinpuolen alokasaika jatkuu sotilaspoliisialiupseerikoulussa, eli siellä mihin oli oma halu ja tavoite. Mutta samalla jatkui palvelusaikakin. Tai näillä termeillä minä tuon jatkon ymmärrän.
Ja ne neuleet on sitten pian esitelty. Sukat tytölle. Lanka on seitsemän veljestä, pituus polvisukkamallia ja paksujen pohkeiden vuoksi malliin lisäilty muutama ylimääräinen silmukka.

Luonnonvalkoista Muskattia

Tässä kaiken leivonta, siivous,ikkunanpesu, ym apupalvelujen välissä otin tänään tehtäväkseni loppuun tämän jakkuni. Tyhjimmälle paikalle, eli sänkyyni keräilin tarvittavat työvälineeni ja valikoiman vaaleita helmiä.
Olen jossain vanhemmassa neulelehdessä nähnyt kauniit helminauhat hihojensuissa ja halusin omaani jotain sinnepäin. Vähemmän on tullut neuleisiin helmiä pujoteltua, vaikka ne ihan kauniisti juhlistavat yksinkertaistakin asua.
Venyin kameran kanssa sellaiseen itsensä halaamisotteeseen, jotta sain peilistä zoomailtua kameran ottavaksi kuvaa sinne helmijonoille päin.
Käsivarteni on kokoluokkaa raskaantyöntekijä, eli ei mitkään hämähäkit. Tällä pienellä yksityiskohdalla yritän hämätä, kun en halunnut neuleeseen pitkiä hihoja. Se mitä ei voi peittää, sitä voi korostaa, vai miten se menikään.
Neulemalli löytyy Kauneimmat Käsityöt- lehdestä, nro 3/02, malli 4. Malliin tein muutoksia miehustan nappilistoihin ja hihoihin. Lanka on Garnstudion Muskattia ja sitä on kulunut n.500 gr. Ja tämähän neule oli se hermoja raastava, mutta olen lopputulokseen tyytyväinen.
Vielä kun osaisin päättää kummat kengät laitan?

Paras tyttöni

Huomenna tulee 17-vuotta tyttären syntymästä, siis neito on kauneimillaan. Ilmankos minäkin aina ilmoitan iäkseni tuon 17. Pitäisköhän seuraavaksi vaikka ilmoittaa 18-v, olisin edes hiukan tytärtäni vanhempi?
Kun muistelen aikaa syntymän, on silloin perheessämme tapahtunut paljon samanaikaisesti. Uuden kodin rakennus oli vireillä, edettiin sisätöissä hurjaa vauhtia. Neiti oli mukana rakennuksella ja joissakin kuvissa on maalia ja pölyäkin tarttunut pieneen ihmiseen.
Mutta muistikatkojakin tuosta kiireisestä keväästä on paljon. Onneksi kamera on tallentanut paljon muistoja ja jossain välissä olen ehtinyt kirjaamaan jotain kirjoihinkin.
Kukahan meillä on silloin hoitanut lypsykarjan? Isäntä varmaan. Ja minä kun mukaan jälleen pääsin.
Uutta taloa yritettiin viimeistellä ristiäisiä varten, mutta ei valmistunut ajoissa. Juhannuksena sitten siirryttiin tälle puolen, pitkä ei muuttomatka ollut, 80 m.
Aamulla innostuin kuvailemaan tekemiäni töitä tyttärelle.
Tämän kellon tein hälle viime vuoden syntymäpäiväksi.
Posliinimaalauksessa sormin sipaisin kukkasia, harmaita ja viininpunaisia. Mallia on katsottu tytön huoneen tapetista. Kynällä viimeistelin kukkien viivat ja numerot.
Pienen lampunvarjostimen etsin neidin ison lippiksen alta, niin ne lapset arvostavat äidin tekeleitä.
Tämän seinälampetin jalka on tullut joko äidiltäni tai sitten kirppikseltä. Varjostin on uudistettu.
Olen tehnyt yli 200 erilaista lampunvarjostinta. Ne ei kaikki löydy meiltä, vaan olen korjaillut minulle tuotuja varjostimia. Auringon hapertamia, kirppiksiltä löytyneitä tai sitten olen päivittänyt värit tälle päivälle. Ihan jokaisen oman mieltymyksen mukaan. Olen myös jonkun verran opettanut varjostimien tekoa.
Iso peili 57*47 cm on valmistunut tytön 15-vuotispäiväksi. Ulkoilutin peilin aamulla pihalle, siksi sininen kuva ja luminen alusta. Kirkas peili on kierrätystä, eli palapeili oli jäänyt tarpeettomaksi ja sain palaset työkaveriltani. Kukkakuvion viininpunainen ja lehtien kirkas peili on antiikkipinnoitettu.
Vielä kuva peilin kukkakulmasta lähemmin kuvattuna.
Onnea sinulle tyttäreni!
Hyvä lukija, olethan huomannut tyttini töherryksiä löytyy sivupalkista.

Kiireinen viikko alkaa

Tänään olen ollut aikaansaapa. Pesin kaikki keittiön, kolme, ikkunat ja nuoremman pojan huoneen ikkunakin meni siinä samalla. Kaikki töhnä oli kirjavana laikkuna ulkopuolella ja sisäpuolen lasi noessa. Tulee paljon polteltua kynttilöitä ja puita poltetaan isossa uunissa. Nyt saa aurinko paistaa häikäsevästi. Vaihdoin samalla huhkimisella verhot keittiöön ja jälleen omaa tuotantoa näkyvissä.
Joskus olen ollut ahkera, se tuli tänään taas mieleeni. Jollekin pääsiäiselle ompelin nämä koneella tikatut tilkkuilut. Ihana vaihdella eri vuodenaikojen mukaan, joka sesongille löytyy laatikoista valmista ripustettavaa.
Huomenna yritän pestä talon toisen puolen lasit, kunhan aamun pakkaset hiukan hellittää. Ja ellei lunta tulee tupaan asti.
Samalla kannan kukkaset suihkuun ja annan huonokuntoisille kasveille lähdön kompostiin.
Pitsineuleeni on pientä viimeistelyä vailla valmis. Tänään en ehtinyt pikkunäppäryyteen ja eilinen päivä meni pojan kiekkopelimatkalla. Mutta huomenna sitten. Aiemman päivityksen nappeja en saanutkaan neuleeseeni. Pesu vei värin valkoisista napeista ja hopeiset ei ollut makuuni. No, tuli sekin vahinko kokeiltua ja pitsineuleessani on jo uudet napit.
Iltakoulussa on vuorossa ne kauniit palmikkosukat tästä vihkosesta. Tytär tahtoi ne heti vihkosen ilmestyttyä, mutta en vain ole ehtinyt aloittaa. Jos nyt silmukat jaksan luoda, niin onhan edes aloitettuna.
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille.

Tiedätkö tunteen?

Pääsin jo siihen vaiheeseen, että voin valita sopivia nappeja neuleeseeni.
Ei ollut kaukana sekään tunnetila, missä neuleen olisin voinut heittää syvimmän kaapin kätköihin ja antaa olla siellä ihan unholassa. Tämä neule on kiehtonut minua kauan, ja langatkin on ihan ohjeen mukaiset. Täytyy sanoa, että ohjesivujen taittovaiheessa ei neulesuunnittelijalla ole varmaan mitään sanomista. Mutta aloitappa neulomaan kuviota, missä kaaviot on eri sivulla ja ohjeistus on eri sivulla.
Etu- ja takakappaleet neulotaan samalla kertaa ja se virhe neuleessa on tietysti sen 250 s toisessa reunassa. Hmpf!
Ja kuviokaavioita on monta. Lue yksi osio tuosta ja toinen toisaalta. Ja miten se nyt menikään?
Illalla alkoi olla sellainen kireä vanne otsan päällä ja kolmannen kerran purettuani neuleesta sen viimeiset kymmeneen senttiä, ei enään kukaan puhunut minulle mitään. Ai suututtiko?
Harrastuksen pitäisi olla innostavaa ja harmitonta ajanvietettä, mutta tästä tuli minulle ikävällä tavalla taistelutanner.
Nukkumaan en mennyt, ennenkuin sain pääteltyä takakappaleen loputkin silmukat.
Yön sain nukuttua miettimättä koko neuletta, joskus nekin tulee uniin saakka. Aamulla aloitin toisen etukappaleen kaula-aukon päättelyä ja nyt olen vaiheessa, että saan aloittaa hihoja, sileää neuletta. Hermo lepää.
Nappeja katselin omista laatikoistani ja liiallinen ulkohäikäisy antoi valoa ehkä liiaksikin. Napit on kirpparilöytöjä ja laitoin ne pyykkien mukana pesuun. Josko niistä iroaisi lika pois. Valkoiset napit ovat sopivammat varmaankin tähän neuleeseen.
Taidan kuitenkin selättää tämänkin neuleen ja nyt menen päättelemään langanpätkät ja laitan työn pingoitukseen.

Kolme sanaa sinulle-oletko ystävä minulle

Tyttärelle sukkaset.
Langan väri tekee mukavan kierroksen sukanvarteen, ei raidoitusta.
Harmaan eri sävyt ovat kyllä kauniit. Lanka on Järbo Garn, raggi. Puikottelin aivotonta neuletta 4 mm:n puikoilla, lankaa kului melkein 200 gr.
Koko alkuvuosi on ollut tavoiteneulontaa ja käsityötä. Eli valmista on pitänyt saada aikataulutetusti, koska lahjon omin käsin juhlapäivät. Nyt pukkaa puikoille kaksi neuletta ihan rinta rinnan, vaikka tekijä ei millään saa kuin yhden puikot kerrallaan käsiinsä.
Kirjoneuleinen paita kiinnostaisi tekijää enemmän, kuin tarpeeseen tuleva pitsineule. Ja kun tarpeeksi kauan taas vetkuttelee aloituksen kanssa, joutuu loppupeleissä venymään työn parissa yömyöhään.
Tekijän pahalla yskimisellä ja lääketokkuralla on kyllä pieni negatiivinen vaikutus pitsineuleen aloituksen kanssa. Neljättä päivää kestänyt äänen hukassa oleminen pistää hiukan miettimään tarvetta sosiaaliselle yhteydelle kylän lääkäriasemalla poikkeamiseen. Vai korkkaisko jo toisen yskänlääkepullon ja toteais, että yksimällä yskä lähtee pois.

14.2 on jälleen ystävänpäivä. Ystävyys on paljon muutakin, kuin yhden päivän tekstarit ja postin kantamat kortit. Itse en lähetä kortteja, toivotan vain kaikille oikein mukavaa ystävyyttä.
Sain tämän enkelin ihanalta blogiystävältä muutama viikko sitten. Ihanaa, että on ystäviä ihan uusia ja niitä jotka ovat seuranneet mukana jo useita vuosia.

Kaste-enkeli

SUOJELUSENKELI

Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa:
siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa,
heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen,
mutt' ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen.

Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan
mä muistan päivän leikit, kuinka sua rakastan.
Sä olet tosi pieni ja mä melkein toivoisin,
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin.

Kohta ryntäät maailman ruuhkiin, näet varjoja ja aurinkoa,
tee mitä teet mutt' älä sielullesi vahinkoa.
Sillä haavat nuo ei parane vaikk' isi kuinka puhaltais,
siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais.

Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen,
on harmaantuneet värit enkelin, repaleiset siivet sen.
Voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
sen sillan jonka yli kaikki lapset kulkevat.

(Mikko Alatalo)


Jälleen valmistui, tosin aika viimetippaan, pöytäenkeli. Sunnuntaina olemme pienen tytön kastejuhlissa ja lahjaksi annan tämän .
Liinan pitkiin ketjusilmukkakaariin pujottelin 9 m satiininauhaa. Katselin valmista liinaa ja siihen jäi mielestäni aivan liian isot aukot. Olisin joutunut lisämään aluskangasta peittääkseni tukirangan, mutta vaaleanpunainen lisää söpöilyä.
Vielä takaa kuvattunakin.Korkeutta tällä työllä on 67 cm.

Punainen polttelee

Seiskaveikasta neulottu paita valmistui miähelle.
Langan väri,587, on miähen oma valinta ja valmiina neuleena on kyllä lämpöinen punainen. Neuletta aloitinkin muutaman kerran ja aiemmasta päivityksestä voi lukea, kuinka siinä niin valmiiksi katsotussa mallissa aina jokin mättää. Turhaan merkkailen lehtiin tekeväni tämän tai tämän mallin, kuin kuitenkin vaihdan ohjeen heti aloituksen jälkeen.
Neule ihan poltteli näppejäni ja teinkin sitä innolla ja nopeasti valmistuikin. Sitä kun tuolle miähelle on kasvuvaiheessa jäänyt pituuskasvu päälle, niin neulekappaleillekkin tulee mahdottomasti mittaa. Valmiin neuleen pituus on 76 cm.
Lankaa kului 1050 gr ja mallia otin Novitasta 4/01, malli 33.
Sen verran kuvioneuletta muutin, että käänsin palmikot kiertämään eri suuntiin.
Hihaan ei tullut palmikoita lainkaan. Miäs oli ihmeissään saadessaan uuden paidan, luuli neuleen tulevan minulle. Joitakin on sitten mukava yllättää.

Niin paljon on aihetta juhlaan

Nämä siilikaverukset on herätetty talviunilta nimipäivän viettoon.
Sotapoikani tyttöystävä viettää tänään, samana päivänä minun kanssa, nimppareita. Neulotut pörhistelevät siilit pääsivät kynttilän lämpöön aukomaan silmiään ennen postimatkaa kaupunkiin. Onnea T!
Tänään on virtuaalikahvin aika jälleen. Posliinimaalaukset ja virkkuut omaa tuotantoa.
Nimipäiväni 20-vuotta sitten, oli myös hääpäiväni. Onnea meille!
Luin hiljattain kortteja joita saimme juhlapäivänä, ne tulivat esiin viime kesänä tyhjennetystä vanhasta pirtistämme. Mukavia muistoja.
Muistoista voinen kertoa teille, jotka paikalla ette olleet, että kuljimme kirkosta pois Vpk nuorten pitäessä meille suihkuputkikujaa ja heitellen riisiä. Hääpaikalle kuljimme palokunnan nostoautolla, jonne olikin hiukan haasteellista nousta pitkällä mekolla ja korkokengillä. Paikalla oli myös toinenkin paloauto, joten pillit soiden siirryimme juhlapaikalle. Juhlimme ja tanssimme koko ihanan pitkän illan sukulaisten ja ystäviemme kanssa. Olen ollut Vpk:n toiminnassa aktiivisesti mukana aikoinaan, siksi moinen yllätys oli meille kirkolle järjestetty.
Tälle vuosijuhlapäivälle olen saanut kauniin sormuksen, jota olen jo muutaman päivän ehtinyt silmittelemään. Niin sopiva sormeen, pääsin hiukan mielipidettäni sanomaan ostovaiheessa.
Tätä juhlapäivää vietämme myöhemmin tässä kuussa.

Liukasta laskiaista

Viime yönä on tuuli ulvonut nurkissa ja leikittänyt lumihiutaleita.
Kävin päivän valjettua ottamassa muutaman kuvan pihalla yöllisestä myrräkän jäljestä.
Etuovesta ei pääsyt aamulla kunnolla ulos, lapiohommiin ja ovi aukesi.
Määrällisesti lunta on vähän, mutta sekin aina väärässä paikassa. Vai onko sittenkään?
Ei tarvitse leikellä ikkunoihin silkkipaperista lumihiutaleita. Nuoremman pojan ikkunasta on jäänyt pienen pieni tirkistysreikä, josta kävin katsomassa meidän roskiksen paikkaa. Tuuli on joskus ottanut ison harmaan jäteastian mukaansa ja riepotellut sitäkin. Olisi tosi ikävää löytää tieltä tällainen iso astia.
Varis kyyhöttää roskista suojaavalla aidanteella hiukan lunta siivillään-eli kaikki oli paikoillaan.
Nyt on neuleissa valmistumassa punaista palmikkoa.Seiska veikasta valmistuva neule meinasi saada minut näkemään punaista. Kerrankin ihan valmiista mallista ajattelin toteuttaa jotakin ja innoissani varasin kaikki mukavuudet työtuolini viereen. Siis tv:n kaukosäätimet. Kuvioneuletta aloittaessani olisin voinut antaa huutia koko työlle, kun kuvio ei täsmännyt mihinkään aiempaan neulomaani kerrokseen. En jaksanut tarpeeksi kärsivällisesti laskea nurjan puolen silmukoita, ne kun ei vastanneet lainkaan oikean puolen kuviota. Hylkäsin mallin aika nopeasti ja hain toiset mallilehdet selattavakseni. Kaunis kuviopinta ja pikainen tarkistus nurjan puolen silmukoihin, tässä olisi mallini.
Innoissani jatkoin valmiista resoorista uutta palmikkopintaa, ja ensimmäisen kerroksen jälkeen taas purin neuleen. Ärks!
Miksei kaikki neulelehdet käytä samoja merkintöjä oikeista ja nurjista silmukoista?Olin tehnyt kaikki päinvastoin tarkoitustaan. Nyt neule sujuu jo mukavammin, mutta lankani taitaa loppua kesken.
Oikein mukavaa laskiaista kaikille. Meillä on tänään tarjolla hernesoppaa, pannaria ja kahville laskiaispullia, nam.