Oi, muistatko ajan kun paperinuket kuuluivat omiin leikkeihisi?
Viikkolehtien välissä oli paperinukkekuvia misseistä ja muista julkimoista. Näillehän sai vaihdettua vaatteita ja muistan itsekkin piirtäneeni lisää asuja.
Kaikkiin ei tainnut aina tulla kääntöklipsuja, mutta sinitarra piti vaatteet hyvin paikoillaan.
Kartongista tehtyjä paperinukkeja käytiin ostamassa kempsuista ja isoimpien kirjakauppojen valikoimista.
Yhtään omaa paperinukkekokoelmaa ei taida enään olla tallella.
Tämän kauniin kortin löysin kirpparilta, eikä sitä kyllä leikata irti, eikä lähetetä kenellekkään.
Laskin sen kauniin kehyksen päälle. Tämäkin on löytö kirpparilta.
Keräilen kauniita vakokuvakehyksiä, eikä näissä kaikissa löydöissäni ole kuvaa laisinkaan. Kehykset ovat pöydillä, kuvallisten väleissä.
1950 - ja 60 - luvun valokuva- ja taulukehyksissä on kauniit kuvioinnit. Tosin kuvakoot ovat olleet paljon pienempiä, kuin nykyiset valokuvat, aina joutuu kikkailemaan sopivan kuvakoon saamiseksi saksilla.
Puinen, valkoinen kynttilänjalka ei ole paloturvallinen ollenkaan, mutta sen kaunis yksinkertainen malli vetosi minuun. Ei kaikkia kynttilöitä tarvitse polttaa, osa voi olla vain näkösällä, kuten nuo tyhjät kehyksenikin.
Kynttilänjalka sai ylisuuren fasettisydän nauhan valumaan jalkaansa pitkin. Stokmannin tavaratalojen yliampuvat joulukoristeet saavat minut laukkamaan joka syksy paikanpäälle, ne vaan on nähtävä ihan kaikki.
Kyllä siellä silmät hehkuu ja jatkossakin näette, mitä viime sunnuntaina ostoskoriini päätyi.
Kynttilänjalka, kuten tämä pieni kannellinen lasiastia, on kirpparilöytöjäni.
Oikeassa alareunassa oleva pienin lasiastia on viimeisin löytöni kannellisiin lasikippoihin.
Osa astioistani jäi vielä kuvan ulkopuolelle.
Tänään kulutan aikani lähestyvän joulun valmisteluun.
Viime jouluna näin kotimaisessa sisutuslehdessä kuvan, joka sai minut haluamaan jotain niin kaunista, että nyt sen kokeilen toteuttaa. Kaikki materiaalit on ostettu pitkin vuotta, ja nyt olisi aika aloittaa, että olisi valmista ajoissa.
Ei murehdita pimeää päivää, mukavaa torstaita sinulle,
10 kommenttia:
Toki paperinukeilla leikittiin. Omani ovat vanhempien kesämökin piironginlaatikossa, ellei pikkusisko ole aikanaan tuhonnut kaikkia, täytyykin katsoa ensi kesänä. Ihailen noita sinun kauniita asetelmiasi. Itse ole enemmän minimalisti, koska en pidä pölyjen pyyhkimisestä. Kauneutta on kuitenkin kiva katsoa. Mukavaa torstaita ja jouluvalmisteluja sinullekin.
Ihania löytöjä olet taas tehnyt.Mihin lie kadonneet kaikki paperinukkesi.Varmaan leikitty aikoinaan rikki. äiti
Ai paperinukkeja - leikittiin sitä minunkin aikana niillä! Papperstokaksi sanottiin vanhassa Oulussa. ;) Ja itsekin niitä piirrettiin.
Kaunis asetelma lasipurnukoista! :) Mielenkiintoista nähdä, mitä jouluisia ihanuuksia olet siellä laittelemassa.
Mulla on ollut myös paljon paperinukkeja ihan pienestä asti. Yli 10 vuotiaana niitä tehtiin kauniine vaatteineen, kun Serkun luona oli mallilehtiä. Ihania löytöjä!
Voi,sulla on siellä taas vaikka mitä kaunista! Jännä nähdä mitä ihanaa rouva siellä on toteuttamassa! Mä muuten ostin sen viimeisen Moda-lehden vain sen kunniaksi, kun sun työ on siinä lehdessä!
Muistan kyllä paperinukke leikit. :)
Kylläpä sulla on monenmoista ihanaa! :)
Muistan toki paperinuket, vielä sain isosiskoni nukeilla leikkiä kans.
Paljon kaikkea kivaa aina vain kirpparilta löydät:)
Ihania löytöjä taas!
Voi, kuinka kauniita juttuja teet.
Innolla täälläkin odottelen, mitä ihanaa seuraavaksi esittelet.
Joo, paperinukeilla on leikitty ja itsekin niitä on tullut tehtyä.
Se oli muuten kivaa askartelua ;-D
Tuttuja olivat paperinuket lapsena, ovat säilössä ja osa on kehystettynä. Blogissani löytyy hakusanalla paperinuk muutama kuva.
Kauniita lasiesineitä olet löytänyt, itse kerään lasilautasia ja kermakkoja mies usein tuonut kirppikseltä minulle.
Kiitos teille.
En minäkään pidä pölyjen siivoamisesta, mutta jostain on sitten luovuttava.
Lähetä kommentti