Tänään katetaan kahvipöytään vanhat Arabian kupit, valkoista ja kulunutta kultaa. Kahvitarjoiluastiasto on anopin peruja.
Itse en ole montakaan kertaa tätä kahvikalustoa ottanut tarjoilukäyttöön, kupit ovat pieniä ja laakeita. Kahvi jäähtyy nopeasti.
Sitten yritän säästää näitä, osa astiastosta on saanut pahoja kolhuja. Miähen ollessa pieni poika, auttoi hän touhukkaasti äitiään ja kaatua kupsautti osan kahvikupeista rikki.
Mutta on nämä kauniit.
Sarjaan kuului myös ruokailuastiasto, tosin lautasia ei ole enään kuin muutama jäljellä, mutta tarjoiluvateja on useampaa kokoa ja mallia ihan käyttökelpoisena.
Kahvikalusto on katettu kauniin kullanruskean ristipistoliinan päälle, kolmen euron kirpparilöytö.
Minen ymmärrä, kuinka joku laittaa näitä myyntiin.
Katselen kaiken kauniin omiin jemmoihini, ja olen iloinen niistä hintalapuista, joissa on useampi numero piirrettynä kuin kolme.
Silloin joku osaa arvostaa käsityötä!
Liina ei ole kovin iso, mutta peittää hyvin pienen pöydän.
Olen laiska pesemään käsin pyykkiä, eikä käteni jatkuvaa lutraamista kestäisikään, joten pesin tämän ihan käsinpesuohjelmalla pyykkikoneessa. Värit pysyivät hyvin, osa plänteistä jäi näkymään, muistuttamaan aiemmasta käytöstä.
Kotona tuoksui leivonnainen, kun avasin ulko - oven. Joku, tytär, oli leiponut jotain hyvää.
Sitä ne lukuvapaat teettää, maistuvaa tarjottavaa töistä kotiutuville.
Tuulihattuja. Nams! Täytteenä maustettua tuorejuustoa.
Jääkaapin kylmänä pienet tuulihatut olivat herkullisia.
Tarjoilulautasella kaunis kakkulapio ja pitsiliina, molemmat kirpparilöytöjäni.
Makeannälkään leivottiin vielä yhdessä ruunepergereitä.
Monta paperivuokaa täyttyi nopeasti ja päällinen koristeltiin vadelmahillolla ja valmistursukkeella.
Miksiköhän näitä leivotaan vain helmikuussa, kun nämä ovat niin hyviä, ihan taikinanakin?
Tämäkin lautanen ja otin ovat kirpparilöytöjä.
Pannusta riittää kupillinen kuumaa sinullekkin, ole hyvä.
Kiitos kaikille minua ja meitä muistaneille,
12 kommenttia:
Ihan vesi herahti kielelle katsellessani ruuneperejä.äiti
Vähän samanatapainen astiasto kuin mun mummulla oli. Samanmalliset laakeat kupit. Ne vaan on enemmän vielä sellaset kermanväriset ja niissä on muistaakseni jotain pientä kohokuviota, vähän kuin aaltoilevia viivoja. Kultareunat on niin kuin näissäkin. Mukavaa Runeberginpäivää, minen noista tortuista oo koskaan tykänny, joten syökää te vaan ;P
Kiitos kauniista kuvista, tunnelmista ja herkkuhetkestä :)
Kaunista!
Kauniita kuvia ja tunnelmia!
Tortuista olen sitä mieltä, että kun taikina on niin hyvää niin miks se pitää paistaa? Sama pätee joulupipareihin:-)
Nam....herkät ja viehättävät kupit.
Hienoja herkuttelu hetkiä on tarjolla, kiitos kahvi aina maistuu ja varsinkin hienosti tarjoiltuna.
Onpas ihana kahvipöytä! Meillä on tortut vielä tekemättä, pitää vähän jälkijunassa juhlia Runebergiä:)
Kiitos erikoisherkuistani hyvän kahvin kera ja niin kauniista kattauksesta! :) Aiheellinen kysymys muuten, miksei näitä tehdä muulloin kuin helmikuussa! Panenpa korvan taakse, niin ehkä meillä saadaan tätä herkkua muulloinkin, vaikka olenkin laiska leipomaan.
Kiitos vierailustasi!
Kauniit ovat vanhat kahviastiat, vaikka eivät ole niin käytännölliset tähän aikaan, kun ollaan totuttu juomaan suuremmista mukeista, mutta silmiä ne hivelevät todella.
Maistuvan näköisiä herkkuja teidän kaffipöydässä.
Kiitos vaan kauniista kattauksesta ja tarjoiluista. Tämmöinen laiska leipoja istuisi ihan mielellään valmiiseen pöytään.
Kiitos teille kaikille.
Lähetä kommentti