tiistai 2. maaliskuuta 2010
Laskurin vuokrasopimus loppu?
Edellisestä päivityksestä on kulunut jo viikko aikaa. Sinä aikana on molemmat kävijälaskurit hypähtäneet piiloon, parin päivän välein. Hmm...?
Liekö jokin aikasopimus, kun lakkasivat näkymästä?
Molemmat laskurit toimivat edelleen, mutta piilossa.
Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut tekeväni päivitystä nukkekodin irtaimistosta, kun tavaroita tulee monelta eri suunnalta ja hienoja tavaroita onkin.
Vanha nukkekoti on edelleen ja voi hyvin. Tytsi siivosi joulun pois joskus tammikuulla, ettei ihan uutta joulua odotella samalla sisutuksella.
Vanhaan taloon en ole lisännyt mitään, uudet tavarat tulevat aikanaan uuteen taloon ja vanha jatkaa omaa elämäänsä.
Keittiö on edelleen talon sydän. Siellä Nanny puuhailee omiaan lieden lämmössä.
Kuva on otettu linssi kiinni pleksissä, keittiön omassa valossa. Tykkään tästä talosta edelleen, mutta kun on alkuun päässyt ja nähnyt kerran lopputuloksen, haluan saada vielä toisenkin "pienen talon".
Toiseksi nukkekodiksi suunniteltu kaappi on paljon tätä vanhaa taloa suurempi ja sen täyttämiseen saattaa kulua vielä useita vuosia.
Mutta onneksi minulla on ihania ihmisiä ympärilläni, jotka tekevät tästä keräilystäni paljon hauskempaa.
Itse olen tehnyt viime päivinä pari todella hienoa kirpparilöytöä. Sitä on kuin lapsi lelukaupassa, heti kauniin esineen nähdessään tietää mihin se kuuluu.
Ylimmän kuvan äiti ja lapsi on osa suurempaa taulua, mutta tuon varsinaisen kuvan yritän murtaa irti taustastaan. Taustan raidallinen muovipohja ei saa minkäänlaisia säälipisteitä, mutta kuva täyden 10.
Takka, kakluuni, on uusin aarteeni. Se vain on niin kaunis ja sopusuhtainen, valkoinen ja ulokkeellinen.
Todellisuudessa tämä on tuoksuille tarkoitettu kynttiläastia, mutta minä laitoin takan pehmusteisiin ja piilotin muiden nukkistavaroideni joukkoon.
Uuden nukkekodin tyylisuunta on vielä avoin, mutta luulen kaikkien kalusteiden ja tavaroiden löytävän oman paikkansa aikanaan.
Tänään sain pieniä esineitä työpaikalleni, kun ihana kummitätini teki päiväkävelyn räntäsateessa luokseni.
Viikonloppuna Tampere - talossa olleet messut eivät saaneet minua innostumaan paikanpäälle, sain kuitenkin tuliaisia sieltä.
Pienet kyttilät ja kello, nappiin tehty, sopivat kokonsa puolesta hyvin kuvattavaksi takan reunuksella.
Pidän tuollaisista esineistä, joita voi helposti siirrellä, niille voi hakea oman kivan paikan, eivätkä ne ole mitenkään määrävässä asemassa, jolloin niihin saattaa kyllästyä nopeasti.
Pieni puukuorma kelkan päällä tuo nostalgisen tunnelman. Samanlaisella kelkalla on tainnut kummitätini joskus hakea puukuormaa.
Kiitos vielä ja vilkutuksia!
Näiden kirjojen, kumihanskojen ja vispilöiden tekijöillä on omassa päivätyössään aivan liian paljon löysää aikaa, kun ehtivät tekemään tällaisia ihanuuksia ;) !!!
Olen saanut aiemminkin samaisilta naisilta ihanuuksia, kerrosvoileipiä, vessapaperisäkkejä... kaikki miniatyyrikokoa.
Nämä pienet esineet ovat ilahduttaneet minua talven aikana monena maanantaina, kun olen töiden jälkeen rämpinyt keramiikkapiirin ovesta sisälle.
Kirjoihin ihastuin heti. Näissä on pehmeät ja kauniit kannet, sain ihan oman matkavirsikirjan ja - raamatun. Tosin virsikirja ei ole kunnolla senttiäkään korkea.
Kerran vinkkasin kivoja nukkisblogeja ja heti seuraavalla viikolla sain pienen pienet kumihanskat. Ja kuinka ollaakaan, vihreät.
Vispiläkauppoja on pidetty vuosia, tai oikeastaa turpakäräjiä, mutta aina vaan saan kauniisti toutettuja töitä itselleni.Ehkä minäkin saan joskus tehtyä jotain pientä ja vastavuoroisesti voin ilahduttaa näitä naisia pienillä tavaroilla.
Tiedä sitten syötänkö nämä maissitangot näille koukkunokille, nekin kahden naisen tuliaisia.
Papukaijat ja isommat koirat olen ostanut kaupan leluhyllystä, kun vain kohdalleni on kauniit esineen tulleet.
Koiranpennut ovat miähen ostamia, syntymäpäivälahjani.
Oikeaa koiraa ei vanhuksen tilalle ole hankittu, eikä kyllä ole paljon puhuttukkaan sellaisesta. Minusta nämä pienoismallit ovat paljon helppohoitoisemmatkin.
Kaikki nämä ja paljon muuta on isoon laatikkooni piilotettuna.
Mukavaa kevään odotusta teille kaikille,
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Oi oi, olipas taas niin paljon kauniita tavaroita. Aarteita.
Olen aina ihmetellyt noita nukkekorien kauniita tavaroita. miten sitä pystytäänkin tekemään noin pientä, kaunista ja ihan oikean näköistä.
Käytiin messuilla. Apua. Taidettiin jäädä koukkuun:)
R
Aivan ihania tavaroita on taas löytynyt. äiti
Mikä maailma!
Aivan ihania nuo nukkekotijuttusi! Olen jo vuosia haaveillut omasta nukkekotiprojektista, mutta taitaa jäädä eläkepäiviin - mutta juuri tällaiset jutut pitävät unelmaa yllä! :o)
Ihania kaikki!
Kaikessa ei mielestäni pidä pyrkiä täydellisyyteen, mutta melkolailla kaiken voi tehdä 1:1.
Lähetä kommentti