Miten aika rientääkään, aivan kuin olisi ollut eilinen päivä kun syli tuuditti pientä poikaa.
Esikko täytti tänään jo huikeat 22 - vuotta, mies on iso ja itsenäinen.
On hienoa huomata kuinka siivet kantaa ja elämä opettaa joka päivä lisää.
Pää ei kulje pilvissä, jalat ovat tukevasti maassa ja mieli on lapsenomaisen utelias aina vaan.Kaupunki ei ole muuttanut luonnetta, vaikka mitä erilaisempia virikkeitä olisi tarjolla.
Kävimme sunnuntaina juhlistamassa syntymäpäivää, joka lähes aina osuu isäinpäivän läheisyyteen.
Koska minä olen tällainen huolehtiva äiti, aina vaan, oli mielessäni tehdä lapsoselle maastotuva poikanen.Tytär keksi veljien harrastuksen mukaisen maastovärityksen, jonka neuloin varastoistani löytyneillä seiskan jämillä.
Mikä ilo onkaan omistaa kahden kerroksen mittaisia langanpätkiä.
Työ oli aika nyperrystä ja uskoo ken tahtoo. Minulta meni koko päivä tätä tehdessä.
Punainen on minun oma, paljon aiemmin valmistunut.
Kunhan vain ehdin teen näitä lisää. Keräilin työtuolini läheisyyteen monta kerän jämää joista valmistunee aikanaan lisää elefanttilapsosia laulamaan..
kolme pientä elefanttia marssi näin...
6 kommenttia:
Söpöisiä!!!
Voi jehna, miten on söpösiä!!
Onnea 22-vuotiaalle ja vanhemmille myös!
Ihanan suloisia norsuja! ;-D
On sulot norsut eli elefantit! Onnittelut syntymäpäiväsankarille! Matkalaukut taitavat olla täynnä lankoja...
Onnea onnea. Ihanaiset elefantit.
Kaunis kiitos kaikille.
Kyllä, matkalaukut ovat täynnä lankoja....ni.
Lähetä kommentti