Kirppareilla käyntini ovat harventuneet. Syynä ei ole kyllääntyminen, vaan ajanpuute. Tälläsin itseni valmiiksi samaan kyytiin, kun tytär teki lähtöä töihin. Laskin, että ehdin tehdä perusteellisen kierroksen paikallisella, ennen kuin miäs tulisi töistä ja ottaisi minut kyytiinsä.
Ja voi mitä ihanuuksia taas löysinkään. Vanhoja, kuluneita ja pölyisiä aarteita. Harventuneet käyntikertani palkittiin moninkertaisesti. Enkä käynyt kirpparilla vain kerran, kävin kahdesti.
Välillä kävimme miähen kanssa kahvitauolla, söimme mantelitäytteiset laskaispullat, nams. Kerroin nähneeni ihanan vaa'an, juurikin sellaisen, mistä olen pitkään haaveillut. Vihreä, lempivärini, on pelkkää plussaa. Sitä sitten lähdimme vielä yhdessä ostamaan minulle.
Eikä mikään dieettivaaka, tämä punnaa 10 kg!
Tinkaussoitto alensi tuotteen hintaa 5 €:lla, plussaa sekin.
Olin jo luopunut toivosta saada tällaista ihanuutta, kun useimmiten hinta on ollut niin korkea, että olen suosiolla jättänyt rikkaimmille löydettäväksi.
Kotiin tultuani jatkoin pöydänpintojen siivousta, olin jo aamulla aloittanut. Nyt sitten muuttui tahti, vaaka piti saada ensinnä näkösälle. Pirtin nurkasta oli hyvä jatkaa.
Lankaköynnökseni jaksaa sinnikkäästi vihertää. Kasvi on jo vuoden ajan siirtynyt pöydältä toiselle, kesän se ulkoili vuoroin paahteessa, vuoroin uimassa.
Olen taipuvainen uskomaan, että kaikki kääntyy aina parhain päin ja, että kaikesta pahastakin löytyy jotain hyvää.
Lasikuvun alta löytyy tänään ostetut pienet tallukkaat, ihanat vanhat kengät. Meiltä muuten löytyy luhdista ainakin yhdet tallukkaat, miähen itsensä tekemät. Minun tekemiäni lipokkaita en ole löytänyt mistään, mutten ole niitä mielestäni poiskaan heittänyt.
Nämä pienet kengät siirtyvät myös luhtiin, kunhan lumihanget madaltuvat.
Ajan patinaa löytyy myös tästä vanhasta tarkkailutaulusta. Tämä on löytö viime syksyltä, mutta ei ole tainnut esiintyä vielä kuvissani.
Vanhoista päivityksistä päätellen taululla on ikää miäheni verran.
En ole aiemmin näitä kirppareilla nähnyt, tämän ostin Turusta. Omalla karjallamme oli tarkkailukansio, ei mitään näin hienoa liitutaulua.
Löytöjeni korissa oli myös kukkaruukku, iso valkoinen, pitsejä lakanoihin, sekä liinoina.
Ilmoitustauluja, joita hyödynnän korkkipohjaisina lasitöissäni. Ja paljon kaikkea muuta kivaa, jotka saattavat joskus vilahtaa valmiissa töissäni tai ottamissani valokuvissani.
Järjestelin vielä kynttilänikin. Pimeät illat ilman kynttilää on kuin kädet ilman käsityötä.Josta sainkin aasinsillan kertoa, että aloitan uuden käsityön sunnuntaiselle pojan pelireissulle.
En ole päässyt katsomaan kevään sarjapelejä kertaakaan, vain yhden harjoituspelin. Mutta hengessä olen ollut mukana, kuten viime viikonlopun aikana järjestetyssä kiekkoliiton leirissä, jonne poikamme valittiin yhdessä seurakaverinsa kanssa.
Voikaa hyvin ja pitäkää huolta toisistanne,
7 kommenttia:
Vaaka on hieno löytö! Ja liitutaulu myös, harvinainen, enpä ole moista ennen nähnyt. Vähän samaa siinä on kuin ns. lehmän sukutauluissa.
Teillä päin kirpputorit taitavat olla varsinaisia tavarataloja; ihmettelen usein noita monipuolisia löytöjäsi. Onnittelut kauniista "vihervaa´asta"!
Kauniita esineita! Ja ihania kuvia, näitä sinun ottamiasi kuvia katsellessa tulee aina niin mukava olo:) Niistä välittyy ihana rauha ja onni!
Mukavaa viikonloppua sinulle ja onnittelut ihanista aarteista:)
Teithän hienon löydön, siitä iloa riittää. Minulla sellainen vanha matala vaaka mihin laitetaan punnukset toiselle puolen, ne vaan puuttuvat.
Ei ole tullut käytyä pitkään aikaan kirppiksellä, on sitä tavaraa kyllä ihan tarpeeksi muutenkin ;-) kortteilutarvikkeita olen kyllä ostellut.
Käsittämättömiä nuo sinun kirpparilöytösi! Minullakin tuli mieleen tavaratalo, mistä noita kaikkea ihanaa haet:.:-D
Ja osaat ne niin kauniisti laittaa esille. Täällä on tosiaan mukava käydä ihastelemassa löytöjäsi ja töitäsi! :-D
Kauniin vaakan olet löytänyt.Hyvä, kun sait mieleisen. äiti
Ihana tuo vihreä vaaka.
Lähetä kommentti